Kolme koulutusalan asiantuntijaa esittää, että Suomessa kokeiltaisiin nelivuotisia ammattilukioita yhtenä vaihtoehtona tavallisen lukion ja ammattioppilaitosten rinnalla.
Ammattilukioissa opiskeltaisiin sekä ammatillisia että yleissivistäviä aineita, ja opiskelijat voisivat siirtyä valmistuttuaan suoraan töihin.
Uudentyyppinen lukio antaisi myös pelkkää ammattikoulutusta paremmat valmiudet korkeakouluopintoihin tai myöhemmin elämässä tapahtuvaan opiskeluun.
Ammattilukio olisi siis nykyistä toisen asteen koulutusta laajempi, mutta korkeakouluja kevyempi koulutusväylä.
Esitys sisältyy Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran tiistaina julkistamaan raporttiin Oppimisella osallisuutta - vastauksia työn murrokseen.
Raportin ovat kirjoittaneet opetusneuvos Anita Lehikoinen opetusministeriöstä, apulaisrehtori Rami Saarniaho Ressun aikuislukiosta ja sosiologian professori Asko Suikkanen Lapin yliopistosta.
Ammattilukio ja muut raportin ehdotukset ideoitiin Sitran järjestämässä koulutuksessa, johon osallistui kaiken kaikkiaan parikymmentä alan asiantuntijaa.
Ammattilukiosta toivotaan lääkettä ammattikorkeakoulu-uudistuksen tuomaan ongelmaan. Kun opistoaste on hävinnyt, pitää tyytyä joko ammatilliseen peruskoulutukseen tai opiskella korkeakoulussa.
Nykyinen lukio on tarkoitettu yleissivistäväksi oppilaitokseksi, joka ei yksin anna valmiuksia työelämään.
"Näyttäisi siltä, että hyppäys toiselta asteelta korkeakouluun on joskus liian pitkä - niin yksilön kuin työelämänkin vaatimusten suhteen", raportin kirjoittajat arvioivat.
Heidän mukaansa uudistus ei aiheuttaisi juuri kustannuksia, koska ammattilukion opinnot järjestyisivät nykyisissä oppilaitoksissa.
"Tarkoitus ei ole pidentää entisestään pitkiä opintoputkia, vaan luoda koulutusmuoto, josta valmistuneet työllistyvät suoraan eivätkä jää koulutusjärjestelmään kiertämään tai työttömiksi ja syrjäytymisuhan alaisiksi", he selvittävät esitystään.
Yli puolet peruskoulun päättävistä nuorista aloittaa nykyään lukio-opinnot. Määrää pidetään turhan suurena, mutta monien nuorten arvellaan valitsevan lukion saadakseen lisäaikaa elämänuransa valintaan.
Toisaalta ammattioppilaitokset houkuttelevat nuoria heikosti, monet ammattiin opiskelevista keskeyttävät ja monet jäävät valmistuttuaan työttömiksi.
Teollisuuden ja elinkeinoelämän etujärjestöt puolestaan valittelevat, että nuoria "ylikoulutetaan" ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.
Jos ammattilukiokokeilu onnistuisi eli nuoret kiinnostuisivat siitä ja työllistyisivät valmistuttuaan hyvin, ammattilukiosta voisi tulla yhä useamman nuoren koulutusväylä.
Raportissa esitetään myös mm. yritysten ja oppilaitosten yhteistyön lisäämistä niin, että koulutus vastaisi työelämän tarpeita ja koulutetuille löytyisi töitä nykyistä paremmin.
Kirjoittajien arvioivat myös, että suomalaisten työaikaa olisi aika lyhentää. Lisääntyvää vapaa-aikaa ei pitäisi jättää pelkästään perhe-elämää tai lepoa varten, vaan se antaisi uusia mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen.
Raportin mukaan aikuisten pitäisi olla valmiita panostamaan itsekin opiskeluunsa yhdessä työnantajan ja julkisen vallan kanssa.
Tutkintoon johtava koulutus halutaan kuitenkin säilyttää jatkossakin maksuttomana.