Rahanpesua valvovat viranomaiset pelkäävät, että Suomesta tulee rikollisen rahan puhdistuskeidas.
Talousrikostorjunta kokee mahdollisuutensa puuttua epäilyttäviin rahavirtoihin kehnoksi. Tämän epäillään houkuttavan rikollista rahaa lahden takaa Virosta, missä lainsäädäntö on tiukempi ja kiinnijäämisriski suurempi.
Huolesta havahtuneina talousrikostorjunnan johtoryhmä on aikeissa esittää, että Suomen rahanpesulainsäädäntöä rukattaisiin tiukemmaksi.
Poliisi haikailee selvästi pidempää tutkinta-aikaa rahanpesutapauksiin. Epäilyttävät varat halutaan voida jäädyttää jatkossa 90. päiväksi nykyisen viikon sijaan.
Lakiuudistuksessa aiotaan pureutua myös todistustaakan kääntämiseen. Tämä tarkoittaisi, että klassinen rikosoikeuden kulmakivi "syytön, kunnes toisin todistetaan" horjuisi.
Silti viranomaiset eivät ole huolissaan oikeusturvan puolesta.
"Tavallinen kansalainen joutuu hyvin harvoin tekemisiin rahanpesutapausten ja sitä ohjaavien säädösten kanssa", puolustautuu Keskusrikospoliisin (krp) rahanpesun selvittelykeskuksen johtaja Olli Kolstela.
Rahoitusalakin
epäilee
Euroopan yliopistoinstituutin kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin on toista mieltä.
"Tuntematta esityksen sisältöä voin suorilta sanoa, että rikosoikeudellisen todistustaakan kääntäminen vaarantaa aina syyttömyysolettaman eli sen perusoikeuden, että kansalaista pidetään aina ensin syyttömänä. On muistettava, että rahanpesu säädökset kyllä koskettavat kaikkia kansalaisia, jotka hakevat esimerkiksi pankista lainaa."
Finanssialan keskusliiton johtaja Risto Karhunen suhtautuu lakimuutokseen erittäin varauksellisesti.
"Kuulen sisällöstä vasta nyt ensi kertaa, mutta tiedän hankkeen olevan käynnissä. Suomessa esimerkiksi ilmoitusvelvollisuus ulottuu jo nykyisin rahanpesudirektiiviä tiukemmin henkivakuutusyhtiöiden lisäksi vahinko- ja eläkevakuutusyhtiöihin. Nykyinen sääntely on alalle tiukka ja merkittäviä kustannuksia aiheuttava."
Alan keskusliitto epäilee, ihmisoikeusjuristien tavoin, että todistustaakan kääntäminen on varsin mutkikas juttu. Toiminnallisia parannuksia lakiin etujärjestö ei tyrmää.
"Ennemmin poliisin tulisi keskittyä palautteen antamiseen finanssialan organisaatioille. Jos pankkivirkailija huomaa epäilyttävän talletuksen ja tekee ilmoituksen, ei hänelle koskaan palaudu tietoa siitä, mihin ilmoituksella oli lopulta vaikutusta", Risto Karhunen päivittelee.
Talousrikostorjunnalta laaja esitys
Talousrikostorjunnan johtoryhmää vetää poliisiylijohtaja Mikko Paatero. Ryhmä on varsin poikkihallinnollinen; siinä on edustajia niin valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, sisäministeriöstä kuin oikeusministeriöstäkin.
Johtoryhmä viilaa valtioneuvostolle esitystä valtakunnan viidennestä talousrikostorjuntaohjelmasta. Ohjelmassa takerrutaan moniin talousrikollisuuden polttokohtiin.
Kalevan saamien tietojen mukaan rakennusteollisuudessa rehottavaan kuittikauppaan tullaan myös puuttumaan esityksessä.
Ryhmä on jo neuvotellut Rakennusteollisuus ry:n kanssa toimista, joilla esimerkiksi käännetyn arvonlisäveron malli voitaisiin toteuttaa.
Teollisuus on perinteisesti suhtautunut hankkeeseen nihkeästi.