Suomea uhkaa pula ammattitaitoisista tietotekniikan osaajista. Nuoret eivät enää pyri innokkaasti teknillistieteelliselle alalle.
Tämän kesän yliopistohaussa jätettiin 21 104 hakemusta teekkariksi. Määrä on peräti 7 000 vähemmän kuin vuonna 2000. Mikään muu koulutusala ei laskettele lähellekään yhtä jyrkässä alamäessä. Esimerkiksi Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon tietotekniikkaa opiskelemaan haki ensisijaisesti vain 25 ylioppilasta. Yhdellä lukioluokallakin on usein enemmän väkeä.
Teknologia-Suomi on kehityksestä huolissaan. Kauppakamareiden tuoreen ICT-barometrin mukaan 16 prosenttia informaatioteknologia-alan yrityksistä uskoo, että ammattitaitoisen työvoiman saatavuus heikkenee jo tänä vuonna. Vain joka 20:s it-firma uskoo rekrytoinnin paranevan.
Teekkareiksi ei tunkua
Maa tarvitsee päteviä diplomi-insinöörejä Opetushallituksenkin mukaan. Viranomaisten laskelmissa teekkarien aloittajatarve on muutamassa vuodessa kasvanut 400:lla. Se on enemmän kuin millään muulla yliopistotasoisella koulutusalalla.
Miksei 1990-luvun lopun suosikkiala enää vedä?
-- Yksi syy on varmaan se, että hakijapohja on rajallinen. Tämän vuoden ylioppilaita on vain noin 30 000, pohtii Teknillisen korkeakoulun vararehtori Kalevi Ekman.
Vuosituhannen vaihteessa ylioppilaita oli kuitenkin vain noin 2 000 enemmän, joten ylioppilaiden määrän prosentuaalinen lasku ei ole läheskään yhtä raju kuin teekkariksi pyrkineiden. Sitä paitsi yliopistoihin jätettiin tänä vuonna noin 500 hakemusta enemmän kuin vuonna 2000. Selityksen täytyy olla jokin muu.
-- Ylioppilaista vähemmistö on opiskellut pitkää matematiikkaa, ja heistäkin suurin osa on naispuolisia. Tieto- ja konetekniikka ovat hyvin vähän suosittuja aloja naisten keskuudessa, Ekman jatkaa.
Matematiikka on tosiaan out. Kevään ylioppilaskirjoituksissa pitkän oppimäärän kokeeseen ilmoittautui 632 kokelasta vähemmän kuin edellisenä keväänä. Lyhyen matematiikan kokeeseen taas ilmoittautui 449 abia vähemmän kuin vuonna 2005.
It-ala kärsii kuplaharhasta
Eniten huolissaan ammattitaitoisten nörttien riittävyydestä ovat työnantajat. Tampereen kauppakamarista arvellaan, että esimerkiksi Perloksen irtisanomiset ovat heikentäneet alan kiinnostavuutta, vaikkei yritys edes edusta informaatioteknologiaa.
-- Olen huolissani siitä, että alihankkijat yhdistetään usein it-teollisuuteen, vaikka ne olisivat esimerkiksi muoviteollisuutta, harmittelee kauppakamarien ICT-valiokunnan sihteeri Antti Eskelinen.
-- Meidänkin alan toimijoita on ulkoistettu, mutta kokonaishenkilöstömäärä lisääntyy. Tietotekniikan liiton kasvuennusteen mukaan ala kasvaa 4--5 prosenttia tänä vuonna. It-kuplan puhkeaminen on kuitenkin iskostunut nuorten mieliin. Se näkyy vararehtori Ekmanin mukaan teknillisissä korkeakouluissa.
-- Opiskelijamääriä on vähennetty etenkin informaatioteknologian alueella. It-kuplan puhkeamisesta puhuminen on kuitenkin kupla, sillä alahan kasvaa. Ei ole helppoa syöttää nuorille totuudenmukaista kuvaa työvoiman tarpeesta, Ekman sanoo.
Opiskelijoista kova kilpailu
Opetushallituksen mukaan nuorten keskuudessa ylisuosittuja koulutusaloja ovat media- ja kulttuurialat. Osa näille aloille pyrkivistä nuorista pitäisi saada kiinnostumaan tekniikasta.
-- Me pyrimme siihen, että saisimme välitettyä totuudenmukaista kuvaa hakijoille. Pidämme abi-infoja, ja lisäksi opinto-ohjaajia ja koululaisia kutsutaan tutustumaan tänne TKK:lle, kertoo vararehtori Ekman.
Kauppakamarin Eskelisen mukaan ongelma on siinä, että oppilaitokset saavat hyvin rahaa, mikäli aloituspaikat tulevat täyteen ja valmistuneita on paljon. Houkutus ottaa mediaseksikkäitä aloja tarjontaan kasvaa suureksi. Kauppakamari parantaisi myös it-alan julkisuuskuvaa. Metallialakin sai hakijamääränsä kasvuun mittavalla kampanjalla.
Tätä menoa kymmenen vuoden päästä kotimainen työvoima ei ehkä riitä it-alalle.
-- Valtion pitää harjoittaa aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa ja oppilaitosten ottaa ulkomaisia opiskelijoita, sanoo Eskelinen.