Euroopan unionista Suomeen tuleva rahoitus uhkaa pienentyä jopa sadoilla miljoonilla, jos EU:n isojen nettomaksajamaiden budjettisuunnitelmat toteutuvat. Maat haluavat pienentää osuuttaan unionin jäsenyysmaksuissa.
EU:n jäsenyysmaksun katto on nyt 1,24 prosenttia bruttokansantuotteesta. EU:n komissio antaa ensi viikolla jäsenmaille esityksensä budjettikehyksistä ja uusista jäsenmaksuista.
Isot maat, jotka maksavat budjettiin enemmän kuin sieltä saavat, haluavat painaa jäsenyysmaksun katon yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Alennuksia haluavia maita ovat muun muassa Britannia ja Saksa. Ruotsikin toivoo pienempiä jäsenyysmaksuja.
Suomessakin valtiovarainministeriö on tiettävästi kaavaillut jäsenmaksun prosenttisosuuden laskemista 1,10 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) ei halua vielä tarkasti kommentoida EU:n komission suunnitelmia.
"Monenlaisia lukuja on liikkeellä, ja tässä vaiheessa ei ole syytä ottaa tiukkaa kantaa asiaan, ennen kuin nähdään komission esitys.
Valtiovarainministeriön suunnitelmista Manninen on yhtä niukkasanainen. Hän kertoo, että EU-ministerivaliokunta ei ole vielä ottanut kantaa tuleviin budjettikehyksiin.
Manninen muistuttaa, että mahdollinen kehysten tiukentaminen ei sellaisenaan leikkaisi Suomen EU-tukirahoja. "Sehän ei ole vain raameista kiinni, vaan siitä mihin supistukset kohdentuvat, jos niitä tulee. Se on hyvin monimutkainen asia. Kommentoiminen on paikallaan vasta sen jälkeen, kun nähdään komission rahoituskehys."
Pohjois-Suomessa
pelätään leikkauksia
Jos EU-jäsenyysmaksuja pienennetään, vaarana on, että rahavirtaa myös toiseen suuntaan leikataan eli tukia jäsenmaihin. Leikkausten vaikutukset olisivat suurimmat Pohjois- ja Itä-Suomessa.
Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Pentti Lampinen ihmettelee valtiovarainministeriön suunnitelmia, joissa EU-budjetin kattoa laskettaisiin 1,1 prosenttiin.
"Jos katto putoaa 1,1 prosenttiin, niin Suomen menetykset rakennepolitiikassa ja maataloudessa ovat paljon suuremmat kuin alentunut jäsenyysmaksu. Nyt on vaarana, että kaikkien vanhojen EU-maiden rakenne- ja maatalouspolitiikan tuet vähenevät rajusti. Jos me yhden euron säästöllä menetämme kaksi euroa, niin eihän siinä ole mitään järkeä", ihmettelee Lampinen.
Lampinen on muiden maakuntajohtajien kanssa tavannut EU-asian merkeissä pääministeri Matti Vanhasen (kesk.). Vanhanen on Lampisen mukaan luvannut, että kehysten tiukennusesitys ei mene eteenpäin eli Suomi ei vaaranna Brysselistä Suomeen tulevia tukia.
EU:n budjettikehysten tiukennus voisi Lampisen laskelmien mukaan viedä Suomelta jopa 200 miljoonan euron tuet rakennerahastoista. Lisäksi tulisivat menetykset EU:n maatalouspolitiikassa. "Se olisi iso menetys Pohjois-Suomelle."