EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel kertoi sunnuntaina Oulussa lähtevänsä siitä, että kaikki EU:n tuet ovat julkisia viimeistään ensi vuoden alusta alkaen. "Maatalous ei ole mikään poikkeus", lisäsi tanskalaiskomissaari Suomen hiillostamista tukien julkistamiseen. Komissaarin mielestä veronmaksajien on tiedettävä, mihin heidän rahansa käytetään, ja tämä sama sääntö pätee myös maataloustukien kohdalla.
EU:n maatalousministerien kolmipäiväistä kokousta isännöivä maatalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) toisti kantansa, että Suomi on valmis harkitsemaan nykyistä laajempaa tietojen julkistamista. Tila- ja viljelijäkohtaiset tukilistat ovat hänen mielestään kuitenkin tirkistelyä.
Korkeaoja arveli, että maatalousministerien epäviralliseen kokoukseen Ouluun saapunut komissaari haluaa panna Suomelle lisäpaineita sen vuoksi, että Suomi EU:n puheenjohtajamaana korostaa avoimuutta. "Halutaan katsoa vastaavatko sanat ja teot toisiaan."
Tieto paimenkirjeestä ärsytti isäntiä
Maatalouskomissaari Fischer Boel ei ottanut suoraa kantaa siihen, onko komissiolta tulossa lähiaikoina Suomelle jonkinlainen moitekirje tukilinjasta. Epävirallisia ennakkotietoja paimenkirjeen tulosta on kuitenkin kantautunut maa- ja metsätalousministeriön virkamiesjohtoon asti. Komission lähteistä kerrottiin perjantai-iltana STT:lle, että komission puheenjohtaja José Manuel Barroso on aikeissa lähettää pääministeri Matti Vanhaselle (kesk.) kirjeen, jossa patistellaan puheenjohtajaa ohjaamaan unionia laajempaan avoimuuteen.
Komissiossa silmätikkuna on ollut nimenomaan Suomen haluttomuus julkistaa yksityiskohtaisia tietoa maataloustukien saajista. Suomalaisia tiedot paimenkirjeestä ärsyttivät. "Tuokoon komissio selkeän ja yhtenäisen esityksen", heitettiin pallo takaisin Brysseliin.
Mahdollinen moitekirje leimattiin jo ennen tuloaan "törkeäksi". Lisäksi ihmeteltiin, että komissio lähtee painostamaan yhtä jäsenmaata, olkoonkin, että Suomi on nyt unionin puheenjohtaja.
Myös ministeri Korkeaoja korosti, että unionissa pitää olla tukien julkistamisessa yhtenäinen käytäntö. Tämä on hänen mukaansa tarpeen jo sen vuoksi, että unionin maatalouspolitiikka on yhteistä. Korkeaojakin perää komissiolta koko EU:n kattavasta yhteisestä pohjasta.
Toistaiseksi tukien julkistamisesta ei komissiossa ole tehty päätöksiä. Asiaa on ajanut ponnekkaasti etenkin virolainen varapuheenjohtaja Siim Kallas. Myös hän on ihmetellyt Suomen avoimuuskäytäntöä.
Suomi ei kuitenkaan ole tukipolitiikassa yksinäinen susi. Noin puolet jäsenmaista suhtautuu julkistamiseen enemmän tai vähemmän nihkeästi.
Tukipolitiikkaa pitää yksinkertaistaa
EU-rahaa uppoaa maatalouteen noin 40 miljardia euroa vuodessa. Suomen 1,9 miljardin tukipotista puolet tulee unionilta, toinen puoli kotimaista rahaa.
Komissaari Mariann Fischer Boel kertoi, että tukien tulevaisuutta tutkaillaan myös maatalouspolitiikan "terveystarkastuksessa" 2008--2009. Fischer Boelin mielestä on selvää, että tukipolitiikkaa pitää yksinkertaistaa.
Paineita tukipolitiikan uudistamiselle tulee Fischer Boelin mukaan entisestään uusista jäsenmaista ja hakijamaista. Yhdessä yössä ei linjaa kuitenkaan muuteta. Se mitä tehdään, ajoittuu vuoden 2013 jälkeiseen aikaan, komissaari Fischer Boel korosti.