Suomalaiset eivät säikähtäneet Viron ja Venäjän välistä patsaskiistaa. Sillä ei ole ollut suurta vaikutusta suomalaisten kokemien uhkien määrään.
Puolustusministeriön teettämän ja ensi viikolla julkistettavan tutkimuksen mukaan naapurimaiden kiista ei ole nostattanut lisäpelkoja Suomessa. Vastanneista 63 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen sotilaallinen uhka on pysynyt ennallaan. 23 prosenttia katsoo uhkien vähentyneen. Vain 13 prosenttia on sitä mieltä, että uhkat ovat lisääntyneet.
Kun ministeriössä analysoitiin Suomen Gallupin viime viikolla tekemää tuhannen suomalaisen haastattelututkimusta tarkemmin, kävi ilmi, että mitä nuorempi ikäluokka, sitä enemmän uhkien katsottiin vähentyneen.
Vanhempien ihmisten mielestä patsaskiista oli lisännyt uhkia myös Suomessa. Mitä iäkkäämpi vastaaja oli, sitä todennäköisemmin hän koki uhkien lisääntyneen.
Puoluekentällä katsottuna kokoomuksen kannattajat uskoivat muita enemmän uhkien lisääntyneen. Keskustan ja SDP:n kannattajien mielestä ne ovat pysyneet ennallaan, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajien mielestä vähentyneet.
Tutkimuksessa kysyttiin, ovatko tällä hetkellä vallitsevaa tilannetta ajatellen Suomeen kohdistuneet sotilaalliset uhkat kasvaneet, pysyneet ennallaan tai vähentyneet. Sitä ei kysytty, miten suuri uhka sinällään on.
"Kaikki tällaiset on tietysti pantava merkille. Kiistassa käytettiin äänenpainoja, jotka piti noteerata. Ne eivät vieneet asioita parempaan suuntaan", sanoo puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.).
Natosta ei ministeriön tutkimuksessa kysytty mitään. Tätä perustellaan sillä, että Nato-jäsenyyden kannatusta on mitattu jatkuvasti muissa tutkimuksissa eikä siinä ole tapahtunut suurta muutosta.
Ei uutta sotilasuhkaa
Puolustusministeri Häkämies korostaa, että asevarustustaan lisäävästä Venäjästä ei ole uutta sotilaallista uhkaa Suomelle.
"Kehitystä lähialueilla seurataan toki tarkasti, mutta Venäjän sotilaallinen kehitys ei huolestuta. Uhka liittyy esimerkiksi kasvavaan öljykuljetukseen. Se vaatii siviilivarautumista."
Itämeren merkitys on Venäjälle ennen kaikkea taloudellinen, ei sotilaallinen. "Öljytulojen kasvun myötä asevarustelua lisäävän Venäjän oppi on puolustuksellinen. Se tekee paluuta suurvallaksi ennen kaikkea talouden ja energian alueella. Tästä viimeisin näyttö on Kaspianmeren kaasuratkaisu."
Suomen puolustuksessa ei Häkämiehen mielestä tarvitse Venäjän ratkaisujen vuoksi tehdä uusia linjauksia tai maan sisäisiä painopistemuutoksia. Norja on päättänyt toisin: se lisää panostuksia pohjoisen puolustukseen.
Tuoreen puolustusministerin kannanottoja leimaa vielä pitkälti varovaisuus. Jyri Häkämies vetoaa monessa asiassa hallitusohjelman kirjaukseen ja tulevaan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon.
Lepsuksi häntä ei voi kuitenkaan syyttää. Häkämies naulaa myös tiukat teesit: ensi keskiviikkona pidettävässä hallituksen kehysriihessä puolustukseen on saatava lisää rahaa.
"Kehysriiheen mennään hakemaan sadan miljoonan euron vuosittaista tasokorotusta. Viime vaalikaudella määrärahoja leikattiin ennen kaikkea toiminnasta, kertausharjoituksista sekä alus- ja lentotunneista. Niiden palauttamisen on laskettu edellyttävän noin sata miljoonaa euroa lisää rahaa vuodessa."
Häkämies muistuttaa, että hallitusohjelman mukaan Suomella on omat, uskottavat puolustusvoimat ja yleinen asevelvollisuus. Lähtökohtana on koko maan puolustaminen. "Nyt hallitusohjelman kirjaukset pitäisi pystyä lunastamaan myös talou-dellisessa mielessä. Tämä edellyttää näitä lisäpanostuksia, etenkin kun koko ajan kallistuvat hankinnat vievät kolmanneksen puolustusbudjetista."
Häkämies on toiveikas, että tarvittava lisärahoitus löytyy ja toiminnassa päästään ennen leikkauksia olleelle tasolle. "Toiminnasta ei voida enää tinkiä", hän painottaa.
Yleisestä asevelvollisuudesta kiinni pitäminen tarkoittaa taas sitä, ettei varuskuntaverkkoa ole varaa enää supistaa.
Yleisellä asevelvollisuudella on Häkämiehen mukaan muitakin arvoja kuin sotilaallinen. "Se on yhteiskuntaa yhteen hitsaava. Armeija on lisäksi tänä päivänä Suomen suurin kuntokoulu. Siellä nostetaan nuorten ikäluokkien rapistuvaa kuntoa."
Tuottavuustavoitteissa puolustushallinto on Häkämiehen mukaan ollut jo suoranainen mallioppilas niin sanan hyvässä kuin huonossa merkityksessä. "Henkilökuntaa on jo vähennetty, varuskuntia lakkautettu, toimintoja ulkoistettu ja lisätty erilaisia kumppanuushankkeita. Mielestäni olemme tehneet jo vähintäänkin osuutemme ja yleisen arvion mukaan enemmänkin."
Asehankintoja on pakko tehdä, ja niiden hinta on entistä kalliimpia. "Jatkossakin on katsottava kaikki yhteistyömahdollisuudet ruotsalaisten kanssa ja pohjoismaisella tasolla."
Ruotsi ja Norja käyvät parhaillaan tiivistä ja hyvin syvälle menevää yhteistyökeskustelua. Häkämiehen mukaan ovi on periaatteessa auki Suomellekin.
Alkuviikolla EU:n ulko- ja puolustusministerien kokouksessa aloitettiin EU:n puolustusviraston uusia teknologiahankkeita. "Ideana on avata markkinoita ja pyrkiä vahvistamaan Euroopan puolustusteollisuutta sekä lisäämään omavaraisuutta. Sieltäkin saadaan toivon mukaan tulevaisuudessa tehokkuutta."
Selontekoon ennen kesää
Häkämies painottaa, että puolustuksen uskottavuuden säilyttäminen on perusta muulle yhteiskunnan toiminnalle.
Puolustusvoimilla on Häkämiehen mukaan jatkossakin myös aluetaloudellinen merkitys. "Alue- ja työllisyyspolitiikkaa puolustus ei ensisijaisest olei, mutta koko maan puolustus pitää sisällään alue- ja työllisyysulottuvuuden".
Häkämies uskoo, että tämä todetaan myös tulevassa puolustuspoliittisessa selonteossa. Häkämies haluaa, että selontekotyö lähtee liikkeelle vielä ennen kesää.
"Kannatan sitä, että lähdettäisiin liikkeelle nopeasti. Olisi hyvä, että selonteko voitaisiin antaa eduskunnalle jo 2008. Hallituksen tulisi jo lähiviikkoina päättää aikataulu, prosessi ja nimetä samassa yhteydessä selontekoa valmisteleva parlamentaarinen seurantaryhmä", Häkämies toivoo.
Hänestä EU:n perustuslaillisen sopimuksen pattitilanne ei ole syy lykätä selonteon valmistelua, koska sopimuksen turvallisuusosio ei ole riidanalainen.
Ulkoministeri Ilkka Kanerva (kok.), joka venyttäisi selontekotyön vuoteen 2009, perustelee odottamista juuri EU:n perustuslailla. Sen sijaan eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaoja (kesk.) kiirehtii selontekoa.
Ilmaan on heitelty erilaisia vuosilukuja, mutta päätöstä ajankohdasta ei ole vielä tehty. Alunperin lähdettiin liikkeelle vuodesta 2008.
Häkämies pitää hyvänä, että uuttakin selontekoa valmistellaan laajapohjoisesta, jolloin isoille ja keskeisille ratkaisuille saadaan laaja kansallinen tuki.
"Selonteon kehykset on aika pitkälti määritelty hallitusohjelmassa. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös EU:n turvatakuut, liittoutumattomuuden ja liittoutumisen vaikutukset kansalliseen turvallisuuteen. Millä tavalla tämä tehdään, on vielä auki."
Häkämiehen mielestä olisi hyvä hyödyntää myös ulkopuolista tutkimuspotentiaalia, vaikka selonteon ydin muodostuu keskeisten ministeriöitten valmistelutyöstä.
Ruotsi on erilainen
Ruotsin porvarihallituksen puolustusministeri esitti viime tiistaina asevelvollisuuden jäädyttämistä rauhan aikana. "Ei tule kuuloonkaan Suomessa." Häkämies ilmoittaa.
Hän muistuttaa, että Suomen ja Ruotsin ratkaisut ovat jo lähtökohdiltaan erilaiset. Ruotsi on luopunut koko maan puolustamisesta ja keskittyy kansainväliseen toimintaan. Meillä kriisinhallinta täydentää oman maan puolustamista.
"Suomessa koko maan puolustus ja yleinen asevelvollisuus ovat hyvin syvällä olevia arvoja. Niistä ei hevillä tulla tinkimään", puolustusministeri Jyri Häkämies sanoo.