Suomalaisyrityksissä ei ainakaan toistaiseksi pidetä euron hajoamista niin todennäköisenä, että sen varalle olisi tehty pitkälle meneviä suunnitelmia.
EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila sanoo, että jos varautumista on tapahtunut, se koskee todennäköisesti yritysten riskejä kriisimaissa. Yrityksissä on voitu esimerkiksi pohtia, mitä valuuttariskejä voisi olla edessä, jos jokin euromaa irtautuisi yhteisvaluutasta.
--?Ennen kaikkea ison finanssikriisin riski on kasvanut. Silti pidän euron hajoamista tien päässä olevana viimeisenä skenaariona, Urrila sanoo.
Myöskään Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi ei ole tietoinen suuresta varautumisesta.
--?Euron hajoaminen on monien asiantuntijoiden mukaan edelleen hyvin epätodennäköistä, ja ristiriitaisten arvioiden pohjalta päätösten tekeminen on käytännössä mahdotonta.
Talouslehti Financial Times kertoi keskiviikkona, että suuret kansainväliset yritykset valmistautuvat jo euron mahdolliseen hajoamiseen. Valuuttariskien arvioinnin lisäksi on esimerkiksi sijoitettu käteisvaroja turvallisiin kohteisiin ja rajoitettu kustannuksia.
Pankkien varainhankinta ja sitä kautta yritysten rahoituksen saanti on Suomessakin jossain määrin kiristynyt. Näin huolimatta siitä, ettei suomalaispankkien vakavaraisuudessa tai niiden riskeissä ole tapahtunut mitään erityistä.
Aiempaa useampi yritys voi nyt kokea vaikeuksia luotonsaannissa ja joutua maksamaan lainastaan enemmän. Ympäröivän markkina- ja taloustilanteen vuoksi pankit hinnoittelevat nyt lainoihin myös aiempaa enemmän riskejä.
Urrila toteaa, että samaan aikaan kuitenkin myös rahoituksen tarve on hyvin maltillisella tasolla, kun yritykset varovat investointeja.