- Ali oli suurin, nyrkkeilyvalmentaja Pekka Mäki arvioi edesmenneen mestarin Muhammad Alin merkityksen nyrkkeilylle.
- Eikä hänen rinnalleen voi koskaan kohota ketään muuta.
Mäki on katsonut tallenteilta Alin otteluita satoja kertoja. Silti hän näkee Alin yhteiskunnallisen merkityksen nyrkkeilyansioita suuremmaksi.
- Ali oli suuri nyrkkeilijä, iso persoona ja hyvä ihminen. Muiden urheilutähtien yläpuolelle hän nousi kuitenkin sen ansiosta, mitä hän teki siviilipuolella.
Mäki korostaa Alin merkitystä mustien oikeuksien kehittymiselle Pohjois-Amerikassa.
- No Viet Cong called me a nigger - Vietkong ei kutsu minua neekeriksi Ali sanoi, eikä ottanut kutsunnoissa askelta eteen. Hän taisteli muutenkin ansiokkaasti ihmisoikeuksien puolesta, Mäki palasi Alin elämän merkittävään vaiheeseen vuonna 1967.
- Hänellä oli pokeria nousta vastustamaan tällaisia asioita kuten sotaa. Se teki hänestä nyrkkeilyä isomman, vaikka hän on myös ikuinen lajilegenda.
Tieto Alin poismeno yllätti Mäen aamutuimaan. Uutinen oli niin iso, että sitä oli vaikea heti uskoa, vaikka hän tiesikin Alin sairastumisesta.
- Hiljaiseksi tieto vetää. Hän oli ehdottomasti yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista ja arvostetuimmista urheilijoista kaikki lajit huomioon ottaen. Toivottavasti hänen muistoaan vaalitaan hienosti.
Meronen seurasi Alin
urakaarta alusta loppuun
Kokenut suomalainen nyrkkeilyvalmentaja Risto Meronen ihastui Muhammad Alin nyrkkeilyyn jo Rooman 1960-olympialaisissa, kun vielä silloin Cassius Clay -nimellään otellut Ali voitti raskaassa keskisarjassa olympiakultaa.
- Olin onnekas, että olin poikasena paikanpäällä katsomassa ja näin hänen ottelevan livenä, Meronen muistelee.
- Myöhemmin hänestä varttui vuosisadan urheilija ja merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Kaikki tietävät hänen merkityksensä.
Merosen äänestä kuulee sekä ihailua että haikeutta, kun hän kertaa Alin 1980-luvun puolelle venynyttä nyrkkeilyuraa.
- Hän oli parhaimmillaan loistava, mutta uran lopussa ottelut olivat liian rankkoja. Eikä hän antanut koskaan periksi.
Periksiantamattomuus, suuret ja yllättävät voitot sekä Alin suuri persoona tekivät alun perin ristiriitaisesta nyrkkeilyhahmosta nyrkkeilyn arvostetuimman sankarin maailmanlaajuisesti.
- Se johti lopulta suuren kunnianosoitukseen, kun hänet valittiin Atlantan 1996 olympialaisten avajaisissa olympiatulen sytyttäjäksi. Se oli mielestäni merkittävä tunnustus.
Meronen luettelee Alin suurimmiksi otteluiksi kamppailut Sonny Listonia, Joe Frazieria ja George Foremania vastaan. Parhaimmillaan Ali oli Merosen mielestä 1960-luvun puolella.
- Moni ei ole nähnyt Alin ottelua Cleveland Williamsia vastaan marraskuussa 1966. Siinä hän oli parhaimmillaan ja niin nopea, ettei silmällä ehdi laskea hänen iskujensa määrää.
Ura kääntyi surulliseen suuntaan
Maaliskuusta 1967 vuoden 1970 lokakuuhun Ali ei otellut, koska hänen nyrkkeilylisenssinsä peruttiin. Syynä oli kieltäytyminen kutsunnoissa.
- Tauosta tuli hänelle takapakkia, vaikka hän otteli vielä sen jälkeen suuria otteluita. Hänen nopeutensa ei ollut enää entisellään, joten hän joutui vaihtamaan ottelutapaansa.
Ennen vastustajansa iskut väistellyt Ali kesti uransa lopulla vastustajien iskut terveytensä kustannuksella.
- Se oli hänen uransa tragedia. Tuli kamalia otteluita, kuten ottelu Frazieria vastaan Manilassa. Molemmat olivat kuolla kehään. Sellaista ei kestä kukaan terveenä, Meronen murehtii.
- Uran lopulla Ali ei ollut enää entisensä.
