Miksi suomalaiset ovat niin nihkeitä sijoittamaan varojaan kotimaansa yritysten osakkeisiin? Onko Suomi kuin hunajapurkki ulkomaisten suursijoittajien silmissä, jotka napsivat täältä parhaat yhtiöt ulkomaiseen omistukseen?
Pellervon päivä 2006 pohti keskiviikkona, tarvitaanko Suomessa kansallista omistajuutta ja mitä se edellyttää.
Keskustelussa SOK:n pääjohtaja Kari Neilimo muistutti, että Suomessa on noin 240 000 yritystä, joista pienyrityksiä, 5-10 henkeä työllistäviä, on yli 90 prosenttia.
"Nämä yritykset ovat lähes poikkeuksetta suomalaisomisteisia. Sinivalkoista omistajuutta ja yhteiskunnan hyvinvointia edistävää yrittäjyyttä on juuri siellä. Myös pienet uusosuustoimintayritykset kuuluvat tähän suomalaisomisteisten pienyritysten joukkoon", hän painotti.
Neilimo niputtaa sinivalkoisen pääoman rintamaan luonnollisesti suuret osuustoimintayritykset kuten OP-ryhmän ja oman S-ryhmänsä. Hän ottaa mukaan myös pörssin elintarvikeyritykset, joissa omistus on 80-prosenttisesti suomalaista. Sellaisia ovat muun muassa HK Ruokatalo ja Atria.
Kauppa- ja teollisuusministeriön omistajapolitiikan yksikön johtaja Markku Tapio muistutti, että tavallisten suomalaisten pankkitileillä lojuu 50 miljardia euroa.
"Siitä summasta olisi pääomia siirrettävissä myös omistamisen puolelle. Tavalliset suomalaiset voisivat olla pitkäjänteisiäkin, sinivalkoisia sijoittajia," Tapio toivoo.
OKO:n johtokunnan jäsen Helena Walldén huomauttaa, että myös sijoitusrahastoissa suomalaisilla on 50 miljardia euroa, joista 19 miljardia on osakerahastoja.
Suomalaisen omistajuuden neuvottelukunnan puheenjohtaja, sukuyhtiö Paulig Oy:n hallituksen puheenjohtaja Bertel Paulig muistuttaa, että tänä päivänä Suomessa ei ole pulaa pääomista, korkeintaan hyvistä liikeideoista ja luovuudesta.
Pääkonttorin sijainnilla Suomessa on suuri merkitys, siitä kaikki Pellervon panelistit ovat yksimielisiä.
"Se on hyvin tärkeä asia. Pääkonttori on yleensä miehitetty sen maan, jossa se sijaitsee, kansalaisilla", korostaa Paulig.
Pellervon hallituksen puheenjohtaja, maanviljelysneuvos Marcus H. Borgström kertoi, että Eurooppa-yhtiöiden lisäksi voi tulla myös eurooppalaisia, kansalliset rajat ylittäviä osuuskuntia.
"Aihetta on pohdittu paljon eurooppalaisen osuustoiminnan piirissä. Arla Foods on hyvä esimerkki ruotsalais-tanskalaisesta osuuskunnasta. Manner-Euroopassa on paljon kansalliset rajat ylittäviä osuuskuntia."
Borgström, joka toimii muun muassa HK Ruokatalon hallituksen puheenjohtajana voi harkita myös ulkomaisten, esimerkiksi virolaisten ja puolalaisten tuottajien mukaantuloa suomalaisen osuuskunnan omistajiksi. "Maat, joissa meillä on toimintaa kuten Viro ja Puola, voisivat muodostaa osuuskunnan ja katsotaan sitten omistamista."
Kokoomuksen puheenjohtaja, kansanedustaja Jyrki Katainen tarjosi omassa alustuksessaan yhden ratkaisun suomalaisten nihkeyteen sijoittaa suoraan suomalaisyhtiöiden osakkeisiin. "Säädetään pienet osinkotulot ja osuuspääoman korot verovapaiksi esimerkiksi 5 000 euroon asti."