Suomen identiteetti on vaakalaudalla, sanoo ministeri Aatos Erkko. Hän on erittäin huolissaan suomalaisuuden ja sen kanssa käsi kädessä kulkevan yrittämisen heikosta itsetunnosta.
"Molemmat kulkevat kainalosauvoilla. Niitä on vahvistettava, jos aiomme jatkossa pärjätä", Erkko toteaa.
Hän painottaa, että Suomen ääni Euroopan unionissa kuuluu, meidät otetaan vakavasti ja pysymme EU:n keskiössä vain, jos suomalainen identiteetti on vahva.
Yrittäjyyden puolesta on Erkon mielestä välttämätöntä nostaa taisteluhuuto ja tehdä sen tärkeys Suomessa kaikille selväksi.
Punamultahallitukselta Erkko perää ponnekkaampaa otetta EU-politiikkaan.
"Toivon, että hallitus osoittaisi huomattavasti suurempaa harrastusta. Nyt Suomi on ollut huono kauppamies. Suomen pitää olla aktiivinen silläkin uhalla, että syntyy mittatappioita. Meidän pitää edelleen olla esimerkkimaa EU:ssa."
Erkko moitti jo aiemmin, että pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on kalvinisti ja ettei Suomella ole oikeaa ulkopolitiikkaa. Erkko toteaa, ettei hänellä ole syytä muuttaa mielipidettään.
"Kalvinistinen pääministeri johtaa kalvinistista maata. Olen edelleen tätä mieltä mitä suuremmissa määrin", Erkko sanoo.
Pilke silmäkulmassa hän lisää, että kalvinismia ei kaikkialla ymmärretty. Ministeri neuvoo katsomaan sivistyssanakirjasta.
Vanhojen miesten
varjo painaa
Punamultahallituksen yksi ongelma on Erkon mukaan myös siinä, että molemmissa päähallituspuolueissa on vallalla uudet tuulet, mutta kumpikaan ei halua järkyttää vanhoja tuulia.
"Vanhasella on voimakkaana Kekkos-symboliikka ja Eero Heinäluomalla Lipposen. Kumpikaan ei ole päässyt irti niistä, joten vähän ontuu."
Presidentti Tarja Halosen toimintaan ministeri Aatos Erkko on tyytyväinen.
"Hän on hoitanut tehtävänsä hyvin, mitä nyt on hieman herroja ärsyttänyt. Mutta sehän on aina tervetullutta", Erkko naurahtaa.
Yksi suomalaisen politiikan iso ongelma liittyy ministeri Erkon mukaan kysymykseen tehdäänkö aluepolitiikkaa, valtakunnan politiikkaa vai laajemminkin kansainvälistä politiikkaa. "Tämä kuilu on syvempi kuin kukaan haluaa tunnustaa."
Erkon mielestä kansa äänestää eduskuntaan ennen muuta aluepoliitikkoja. Näin viime kädessä vastuu on äänestäjillä.
Se, että päättäjät eivät tartu suomalaisten identiteettiä koskevaan kysymykseen johtuu Erkon mielestä siitä, että asia on niin monimutkainen ja monisärmäinen. Valmiita vastauksia ei ole tiputtaa kenelläkään. Erkko arvelee, ettei asia nouse esille presidentinvaaleissakaan.
Entä jos kalvinistinen pääministeri valitaan presidentiksi?
"En ota mitään kantaa siihen, kuka valitaan. Maa saa silloin ansaitsemansa presidentin", Erkko vastaa.
Yrittäjyyttä
ei ymmärretä
Tarkoin yhteiskunnan tilaa ja keskustelua seuraava ministeri Aatos Erkko tähdentää, että yksin politiikkojen harteilla itsetunnon vahvistaminen ei ole. "Turha pitää tätä jonkinlaisena poliittisena taisteluhaasteena. Kyllä se on enemmän kokonaisvaltaisen suomalaisen käyttäytymisen vaikeutta."
Paketti, johon itsetunnon rakentaminen nojaa, on valtava. Siihen kuuluu työllisyys, koulutus, yleistieto, sivistys, kulttuuri, kirjallisuus, lehdistö. Erkko sanoo, että kaikkien niiden eteen pitää tehdä jatkuvasti työtä, jota riittää jokaiselle.
"Tätä ei oikein ymmärretä. Kuvitellaan, että kansainvälisyys on vaan sitä, että mennään tuonne maailmalle ja jäädään sinne."
"En halua provosoida ketään barrikadeille, mutta jos olisin yrittäjäjärjestön edustaja, nostaisin taisteluhuudon", Erkko ilmoittaa.
Suomalaiset eivät hänen mukaansa miellä yrittäjyyttä niin kuin pitäisi. Se synnyttää epäluuloja ja kateutta.
"Hämmästyttävä yksimielisyys vallitsee siitä, että yrittäjyys on synti ja yksityisyrittäjyys nostattaa kateutta", Erkko ihmettelee.
Hänen mielestään yrittäjyys on nostettava pöydälle ja pantava suomalainen yhteiskunta seinää vasten ja vastaamaan siihen, halutaanko tänne yrittäjyyttä.
"Pitää nostaa taistelulippu ylös ja tehdä selväksi kaikilla mahdollisilla rintamilla ja poliittisen päätöksenteon tasoilla, että yrittäminen on tärkeä asia", Erkko edellyttää.
Hänen mielestään meillä jyristään paljon siitä, että olemme suomalaisia, mutta tehdään hyvin vähän sen eteen.
"Meidän täytyy hyvin paljon keskittää voimia itseemmekin ja katsoa, että hoidamme asiat hyvin", Erkko korostaa.
Naapuruussuhteet
ovat tärkeitä
Turvallisuuspolitiikasta käytävää keskustelua ja Nato-nahistelua ministeri Aatos Erkko kertoo seuranneensa hymyillen. Hänen mielestään Suomella ei ole turvallisuusvajetta. "Mutta en ole Nato-jäsenyydenkään kannattaja tällä hetkellä", Erkko lisää.
Vaikka puolustusvoimien arvostus on korkealla suomalaisten keskuudessa, sen kustannukset nousevat Erkon mukaan "tähtitieteellisiin lukuihin". Tämä nostattaa myös kysymyksen, pystytäänkö näin elämään.
"En näe, että Nato tai USA:n johtama puolustus olisi tässä mikään ratkaisu. Puolustuksessa ei pidä nyt lähteä turhaan mihinkään rymistelyyn, vaan odottaa vähän aikaa. Ei pidä tehdä mitään ratkaisua vain tekemisen takia, siihen täytyy olla joku vakava syy", Erkko sanoo.
Sen sijaan Suomen pitää hoitaa hyvin naapuruussuhteet Ruotsiin ja Venäjälle, sillä ne ovat meille elintärkeitä.
"Tällä hetkellä olisi valtavan tärkeää parantaa myös yhteistyötä Saksan kanssa. Saksalla on samoja intressejä kuin Suomella nimenomaan Venäjään nähden aivan riippumatta siitä, kuka siellä voittaa vaalit", Erkko jatkaa.
Hänen mukaansa Suomella on tärkeää olla kansainvälisesti hereillä ja olla yhteistyössä mukana tasa-arvoisena, ei alistuneesti.
"Tästä tullaan hyvin herkkään tilanteeseen. Mikä on päättäjien rooli Suomen tulevaisuudesta? Onko se aluepolitiikkaa vai osa eurooppalaista ja globaalia politiikkaa" ministeri Aatos Erkko sulkee Suomen tulevaisuutta koskevan ympyrän.