Joka neljännessätoista Ruotsissa asuvassa piilee pieni tai vähän suurempikin suomalainen, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Ei siis ihme, että vappusima muhii myös useissa ruotsalaiskeittiöissä loppuviikon rientoja odottamassa.
Ruotsissa koko ikänsä asunut toisen polven suomalainen Nina Leikman pullotti maanantai-iltana neljävuotiaan Olivia-tyttärensä kanssa vappujuomaa äidinperintönä kulkeneen tavan mukaan. Kohta kaksi vuotta täyttävä Melvin-poika otti luontevasti rusinavastaavan roolin.
– Äiti on tehnyt simaa joka vuosi, ja itse olen laittanut simaa siitä asti kun Olivia syntyi, jyväskyläläiset sukujuuret omaava Nina kertoo.
Ninan mukaan tippaleivät eivät kuulu perheen perinteisiin, mutta sen sijaan munkit ovat olennainen osa vappua. Niiden valmistus on tosin ulkoistettu ruotsalaiskäsiin. Munkkimestarina toimii perheenisä Micke.
Nina ja kaksikielisiksi kasvavat Olivia ja Melvin Leikman kuuluvat 675 000:n Ruotsissa elävän suomalaistaustaisen asukkaan joukkoon. Ruotsin radion suomenkielisen kanavan Sisuradion tilaaman tutkimuksen mukaan 7,3 prosenttia maan väestöstä on vähintään neljänneksen sinivalkoisia.
Määrä pitää sisällään myös kolmannen polven suomalaiset, eli suomalaistaustaisiksi lasketaan myös henkilöt, joiden isovanhemmista vähintään yksi on syntynyt Suomessa.
Integroitunut vähemmistö
Suomalaistaustaisia asuu tutkimuksen mukaan kaikissa Ruotsin kunnissa, vaikka väkilukuun suhteutettuna suurimmat ryhmät löytyvät luonnollisesti rajaseudulta.
Mälarinlaakson korkeakoulun suomen kielen professori Jarmo Lainio ennustaa ruotsinsuomalaisuuden pesiytyvän tulevaisuudessa tietyille alueille.
– Näin suuri ryhmä on integroitunut ruotsalaiseen yhteiskuntaan hämmästyttävän nopeasti. Uskoisin, että muutaman sukupolven aikana suomen kieli keskittyy tiettyihin saarekkeisiin kuten esimerkiksi Tukholman, Göteborgin tai Boråsin ympäristöön. Monilta alueilta se katoaa vähitellen parin sukupolven aikana, Lainio uskoo.
Lainion mukaan on väistämätöntä, että suomen kieltä osaavien määrä vähenee.
– Ylimalkaisesti katsottuna voidaan nähdä sodan jälkeen kehitystä, jossa tuskin puoletkaan uudesta sukupolvesta on oppinut suomen kieltä. Kulttuuri ja identiteetti voivat tosin säilyä osittain ilman kieltäkin, hän pohtii.
– Tietyt symbolitavat kuten esimerkiksi jouluruuat tai musiikki voivat säilyä myös pitkään ilman kieltä.
Vähemmistöasemaa ollaan vahvistamassa
Tutkimuksesta ei käy ilmi, miten suuressa määrin suomalaistaustainen väestö puhuu tai ymmärtää suomea.
Viimeisin tilastollisesti luotettava tieto suomen kieltä osaavien määrästä on kuuntelijatutkimuksia tekevän Ruabin selvitys vuodelta 2005. Sen mukaan noin viisi prosenttia Ruotsin väestöstä puhuu tai ymmärtää suomea tai Tornionlaakson meänkieltä.
Vähemmistön asemaa pyritään vahvistamaan muun muassa laajentamalla suomen kielen hallintoaluetta. Nykyään hallintoalue ulottuu viiteen kuntaan Norrbottenissa. Alueeseen aiotaan lisätä 18 kuntaa Tukholman ja Mälarinlaakson alueelta, jolloin se kattaisi noin 40 prosenttia ruotsinsuomalaisista. Esitys tulee valtiopäivien käsiteltäväksi toukokuussa.
Suomen kielen hallintoalueen asukkailla on oikeus käyttää suomea asioidessaan viranomaisten kanssa ja saada lasten päivähoitoa tai vanhustenhoitoa suomeksi.