Maailmankaikkeus on ääretön. Tähtiä on lukematon määrä, galakseja miljardeja. Toistaiseksi maailmankaikkeuden nuoruus ja galaksien synty ovat vielä epäselviä.
Akatemiatutkija Jari Kotilaisen vetämän tutkijaryhmän löytö valottaa kuitenkin valtavien galaksien lapsuutta. Suomalais-italialainen ryhmä on havainnut kvasaaria ympäröivän galaksin 11 miljardin valovuoden päässä. Kyseessä on tiettävästi kaukaisin havaittu tämäntyyppinen galaksi.
Kvasaari on voimakkaasti säteilevä galaksiydin, jonka keskellä on musta aukko. Kvasaarit ovat maailmankaikkeuden kirkkaimpia kohteita.
Kuvia miljardien vuosien takaa
Kaikki havaitut kvasaarit sijaitsevat hyvin kaukana ja avaruudessa etäisyys on aikaa. 11 miljardin valovuoden päässä olevasta kvasaarista maapallolla saatava havainto on 11 miljardia vuotta vanha. Maailmankaikkeus on arviolta 14 miljardia vuotta vanha.
Kvasaarihavaintojen etäisyydestä voidaankin päätellä, että kvasaareja oli paljon, kun maailmankaikkeus oli nuori. Myöhemmin kvasaarit hävisivät jonnekin.
Kotilaisen mukaan nykykäsityksen mukaan melkein kaikkien galaksien keskuksessa on uinuva musta aukko. Tästä taas on päätelty, että kaikkien galaksien -- myös Linnunradan -- keskuksessa on aikanaan leimunnut kvasaari.
Kvasaarien ytimenä olevat valtavat mustat aukot imivät vetovoima-alueeltaan kaiken materian.
"Tietyn ahmimisvaiheen jälkeen kaikki ruoka oli syöty. Mustat aukot tavallaan sammuivat tai nukahtivat", Kotilainen kuvailee Kaukaisista kvasaarigalakseista saadut tutkimustulokset ovatkin nykykäsityksen mukaan kuvia galaksien lapsuudesta.
Galaksit "valmistuivat" aikaisin
Kaukanakin sijaitsevia kvasaareita voidaan havaita melko helposti niiden kirkkauden vuoksi. Sen sijaan kvasaariytimen ympärillä oleva galaksi eli emogalaksi on paljon hankalampi erottaa. Toistaiseksi 11 miljardia valovuotta on Kotilaisen tietojen mukaan ennätysetäisyys emogalaksin havaitsemiselle.
Ennätyshavainto todistaa Kotilaisen mukaan, että kvasaareilla ja siten myös mustilla aukoilla on tärkeä, mahdollisesti elintärkeä osa galaksien kehityksessä. Toisin sanoen mustat aukot ja galaksit ovat kehittyneet yhdessä ja emogalaksit ovat kehittyneet, kun maailmankaikkeus oli vielä melko nuori.
Kotilaisen teoria on osittain ristiriidassa nykyisen vallitsevan käsityksen kanssa. Vallitsevassa teoriassa oletetaan, että suuret galaksit ovat syntyneet, kun pienemmät galaksit ovat törmänneet ja sulautuneet toisiinsa. Kaukaisista kvasaarigalakseista saadut havainnot viittaavat kuitenkin siihen, että galaksit ovat "valmistuneet" törmäilemättä tai sitten törmäykset ovat sattuneet hyvin aikaisessa vaiheessa.
Kotilaisen mukaan kaukaisista kvasaareista ja niiden emogalakseista tarvitaan vielä lisää havaintoja, jotta galaksien alkutaival saadaan tarkemmin selville. Kotilainen uskoo, että tarkempia havaintoja on luvassa. Esimerkiksi ilmakehän teleskooppikuviin aiheuttamia häiriöitä saadaan vähennettyä uudella tietokoneohjatulla linssijärjestelmällä.