Yliopistontutkija Marko Lehti pitää rauhan Nobelin myöntämistä tunisialaisjärjestöille osuvana valintana ja vahvana poliittisena viestinä. Poliittinen viesti se on Lehden mukaan sikäli, että palkitaan arabikevään maista ainoa joka ei ajautunut väkivallan kierteeseen demokratialiikehdinnän jälkeen. Samalla kannustetaan rauhanomaisen kehityksen jatkumiseen, vaikka Tunisiassa on tänä vuonna ollut kaksi raakaa terrori-iskua.
- Tunisia on maista ainoa,jossa demokratia on voittanut jollain tapaa. Tässä nimenomaan sisäisellä dialogilla on kaikista tärkein rooli; muista maista se on puuttunut, Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksessa (Tapri) työskentelevä Lehti sanoo.
Palkinto kiinnittää Lehden mukaan huomion siihen, että rauhanprosessi on jotain paljon laajempaa kuin tulitauko- tai rauhansopimuksen solmiminen.
Palkinto myönnettiin niin sanotulle kvartetille demokratian rakentamisesta Tunisiaan vuoden 2011 jasmiinivallankumouksen jälkeen. Palkinnosta ilmoitti Norjan Nobel-komitea.
EU:n ulkoministeri Federica Mogherini onnitteli Twitterissä palkinnon saajia ja sanoi heidän näyttävän Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueen maille esimerkkiä demokraattisen tien löytämiseksi ulos kriiseistä.
Kvartettiin kuuluu neljä järjestöä: keskusammattijärjestö UGTT, teollisuus-, kauppa- ja käsityöalan liitto UTICA, ihmisoikeusjärjestö LTDH ja lakimiesjärjestö.
Kvartetti perustettiin kesällä 2013, kun vallankumouksen jälkeinen demokratiakehitys oli vaarassa romahtaa yhteiskunnallisten levottomuuksien takia.
"Rohkaisuksi Tunisian kansalle"
Nobel-komitean perustelujen mukaan kvartetti auttoi luomaan vaihtoehtoisen, rauhanomaisen poliittisen prosessin kun koko maa oli vaarassa joutua sisällissotaan.
- Palkinto on ennen kaikkea tarkoitettu rohkaisuksi Tunisian kansalle, joka suurista haasteista huolimatta on luonut perustaa kansalliselle veljeydelle. Komitea toivoo, että tämä toimii esimerkkinä muille maille, perusteluissa sanotaan.
Ehdolla oli tänä vuonna kaikkiaan 273 henkilöä tai järjestöä. Palkinnon arvo on noin 860 000 euroa.
Viime vuonna rauhanpalkinnon jakoivat pakistanilainen koulutyttö Malala Yousafzai ja intialainen Kailash Satyarth, joka on työskennellyt lapsityövoiman kitkemiseksi.
Palkinto ojennetaan saajalleen joulukuussa Oslossa pidettävässä juhlallisessa seremoniassa. Vuonna 2008 palkinnon sai presidentti Martti Ahtisaari.
Alfred Nobelin testamentissaan määräämien jakoperusteiden mukaan palkinto on annettava henkilölle, joka on edistänyt kansojen veljeyttä, aseistariisuntaa tai kansainvälisen rauhankokouksen järjestämistä. Ensimmäinen palkinto myönnettiin vuonna 1901.