Alkoholin myynti ruokakaupoissa vapautuu pienen askelen, kun vahvat oluet, lonkerot ja niin sanotut limuviinat eli viinapohjaiset juomasekoitteet ilmestyvät tulevaisuudessa myyntihyllyille. Tarjolla olevien juomien sallittu vahvuusraja nousee 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin.
Vaikka alkoholilaki on vielä muuttamatta, uudistuksen toteutumista voi pitää jokseenkin varmana sen jälkeen kun hallituspuolueiden eduskuntaryhmät pääsivät sopuun lain sisällöstä.
Ei ollut yllätys, että asian hyväksyminen oli vaikeinta keskustan ryhmälle. Moni puolueen kansanedustaja joutuu kotiseudullaan selittämään nyt tehtyä linjausta. Viime eduskuntavaalien alla puolueen vaaliohjelmassa oli vielä tavoite, jonka mukaan ruokakaupoissa saisi myydä korkeintaan 3,7-prosenttisia alkoholijuomia.
Kokoomus ja perussuomalaiset olisivat nyt halunneet mennä vapautuspäätöksessä vielä pidemmälle. Perussuomalaiset olisivat nostaneet vahvuusrajan 8,5 prosenttiin. Kokoomus olisi halunnut saman tien viinit ruokakauppoihin.
Alkoholipolitiikassa ei siis tapahdu vallankumousta. Esimerkiksi alkoholin myyntiaikojen jatkaminen kaupoissa ei toteutunut.
Parhaassa tapauksessa nyt päätetty muutos vähentää alkoholin valtavaksi paisunutta matkustajatuontia Virosta ja lisää Suomen valtiolle täällä tapahtuvasta myynnistä jääviä verotuloja. Virosta on tuotu eniten olutta.
Nyt linjattujen päätösten vaikutus matkustajatuontiin selviää tuonnempana. Jos oluen tuonti Virosta ei enää kohta ole yhtä kannattavaa kuin nyt, matkustajan on kyllä helppoa löytää maasta korvaavaa edullista alkoholia.
Suomalaisten pienpanimoiden tilanteeseen muutokset tuovat mahdollisuuden saada tuotteita laajemmin ruokakauppojen valikoimaan. Se voi siten tuoda pienpanimoihin lisää työpaikkoja. Sen sijaan se pontevasti julkilausuttu tavoite, että alkoholin kulutusta pitäisi siirtää kotisohvilta ravintoloihin, ei nyt tehdyillä linjauksilla edisty.
Hallituspuolueet panevat nyt suomalaiset kokeeseen, jossa kansalaisten viinapäätä ja juomatapojen oletettua eurooppalaistumista testataan. Toteutuvat muutokset ovat niin vähäisiä, että todennäköisesti muutokset jäävät pieniksi. Muutosten taloudellisista ja kansanterveydellisistä vaikutuksista on useita arvioita, mutta vasta aika näyttää, mitä lopulta tapahtuu.
Esimerkiksi Pellervon taloustutkimus on arvioinut, että valtion alkoholiverotulo kasvaa yksin A-oluen myynnin vapauttamisella 54 miljoonalla eurolla. Toisaalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijoiden ennusteen mukaan nelos-
oluen tuonti kauppoihin aiheuttaa 1 500 sairaalakäyntiä ja 165 alkoholikuolemaa lisää vuodessa. Alkoholihaittojen määräänhän vaikuttavat todistetusti eniten alkoholin hinta ja saatavuus.
Alkoholipolitiikkaa ei ole viisasta muuttaa kertarysäyksillä. Vasta kun nähdään nyt tehtävien muutosten kokonaissaldo, on aihetta harkinta sääntelyn keventämistä edelleen.
Pääkirjoitus