Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten uskonnollisuus on epäilyistä huolimatta pysynyt suhteellisen vakaana, mutta sotien jälkeen se on muuttanut muotoaan.
Tänä päivänä uskonnollisuus voidaan luokitella kolmeen osaan eli kirkon edustamaan viralliseen, institutionaaliseen uskonnollisuuteen, vapaaehtoisuuteen perustuvaan aktiiviuskovien liikkeisiin sekä kansanomaiseen uskonnollisuuteen, joka nousee elämän käytännöllisistä huolenaiheista.
Kirkon institutionaalinen uskonnollisuus on tutkimuksen mukaan heikentynyt, mutta kansanomainen uskonnollisuus vahvistunut. Usko ja uskonnollisuus eivät siten aina ole sidoksissa tiettyyn instituutioon, kuten kirkkoon.
Suomalaisten uskonnollisuutta uudella vuosituhannella ovat tutkineet Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja teologian tohtori Kimmo Kääriäinen, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija teologian tohtori Kati Niemelä sekä tutkija, filosofian tohtori Kimmo Ketola Helsingin yliopiston uskontotieteen laitokselta.