Helsinki Sairauspoissaolojen määrä on pysynyt Suomessa pitkään lähes ennallaan. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan palkansaajien poissaoloissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia kymmeneen vuoteen. Lievää kasvua on tapahtunut vuoden 2000 jälkeen, etenkin naisten osalta.
Ero on suuri Ruotsiin verrattuna, jossa salliva lääkärintodistuskäytäntö on mahdollisesti vaikuttanut tuntuvaan poissaolojen nousuun.
Vuotta 2003 koskeva selvityksen perusteella naiset olivat oman sairauden vuoksi pois töistä keskimäärin vajaat 10 päivää ja miehet 7,6 päivää. Ero on pysynyt samantasoisena ainakin vuodesta 1995 lähtien.
Tuloksia perjantaina esitelleen Tilastokeskuksen tutkija Marko Ylitalon mukaan sairauspoissaolot kasautuvat pienelle osalle palkansaajista.
- Noin kuudelle prosentille palkansaajista kertyi puolet vuoden 2003 yhteenlasketuista poissaolopäivistä.
Samalla on iso joukko ihmisiä, jotka eivät sairauden vuoksi jää töistä pois. Miehistä 44 prosentia ja naisista 38 prosenttia ilmoitti ettei ole kertaakaan ollut poissa.
Julkinen sektori
tuo paineita
Ilman lääkärintodistusta sallittuja korkeintaan kolmen päivän poissaoloja oli naisilla 68 prosentilla ja miehillä 56 prosentilla.
Naisten poissaoloja saattaa Ylitalon mukaan selittää se, että heitä on paljon julkisen sektorin aloilla, joissa työpaine on kova. Heistä joka toinen ilmoitti joutuvansa joskus luopumaan tauoista kiireen vuoksi.
Työntekijöillä on toimihenkilöitä enemmän poissaoloja, mikä vastaa sosiaaliryhmien välisiä terveyseroja. Työntekijöillä poissaolot ovat pidempiä, toimihenkilöt voivat taas helpommin olla muutaman päivän pois ilman lääkärintodistusta.
Ylemmät toimihenkilöt ovat eniten töissä, mutta heidän osaltaan naiset ovat poikkeus. Ylemmillä toimihenkilönaisilla lyhyitä poissaoloja on enemmän kuin muilla ryhmillä.
Ylempien toimihenkilöiden poissaoloihin voi vaikuttaa työn itsenäisempi luonne.
Määräaikaiset työntekijät ovat vakinaisia harvemmin sairauslomilla. Ylitalo arvioi, että siihen voi vaikuttaa huoli työpaikan pysyvyydestä.
Tilastokeskuksen vuoden 2003 työolotutkimukseen haastateltiin yli 4 000:ta palkansaajaa.