Säästämisestä on tullut yhä useamman suomalaisen harrastus. Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaan vuonna 2000 kotitalouksista 48 prosenttia ilmoitti säästävänsä hieman. Tämän vuoden huhtikuussa vastaava luku on jo 59 prosenttia.
Paljon säästävien osuus kotitalouksista on pysynyt kymmenen vuoden aikana vakaana. Seitsemän prosenttia suomalaisista säästää paljon.
Velkaantuvien määrä on pysynyt samassa kolmessa prosentissa ja säästöillä elävien luku neljässä prosentissa. Suurin muuttoliike koskee kotitalouksia, jotka kymmenen vuotta sitten käyttivät tulonsa menoihin. Tästä ryhmästä on siirtynyt suuri osa hieman säästävien kastiin.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Kangassalo arvelee, että säästövimman tärkeimpänä selityksenä on tulotason kasvu ja ehkä väestön vanheneminenkin.
"Toisaalta aina kun ajat ovat menossa huonompaan suuntaan tai ihmiset ounastelevat taloustilanteen heikkenevän, kuten pari vuotta sitten tapahtui, aletaan säästämistä pitää kannattavana puuhana. Toisin sanoen huonoihin aikoihin varaudutaan säästämällä, samalla kun kuluttamisen tai lainanoton houkuttavuus vähitellen laimenee. Aikojen parantuessa tapahtuu sitten päinvastainen ilmiö."
Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (EVA) kansallinen arvo- ja asennetutkimus vuodelta 2009 kertoo, että suomalaisten suhtautuminen euroon on myönteisempää kuin koskaan aikaisemmin. Puolet kansalaisista pitää hyvänä sitä, että markan sijasta suomalaisilla on nykyään euro.
Euron suosio on noussut kaikissa väestöryhmissä. Monet nihkeästi euroon suhtautuneet väestöryhmät - kuten eläkeläiset ja työväestö - ovat viime aikoina lämmenneet eurolle. Markkoja haikaili viime vuonna reilusti harvempi kuin edellisenä vuonna, vajaat kolme kymmenestä.
Nähtäväksi jää, miten Kreikan talouden pettäminen ja EU:n iso laina Kreikalle näkyy pitkällä aikavälillä euron suosiossa. Ensimmäisten mielipidemittausten mukaan kansa suhtautuu Kreikan pelastamiseen suopeammin kuin kansanedustajat.
Evan raportissa arvellaan, että euron suosio perustuu turvahakuisuuteen. Moni muistaa yhä, kuinka markalle kävi lama-aikana kansainvälisten finanssimarkkinoiden puristuksessa. Euroopan keskuspankin kyydissä on turvallisempaa matkata.
Eurooppalaisuuden hyväksyminen osaksi suomalaista identiteettiä on edennyt hitaasti, mutta varmasti. Nykyjään lähes puolet suomalaisista ilmoittaa kokevansa itsensä paitsi suomalaiseksi, myös eurooppalaiseksi. Toisaalta liki neljä kymmenestä ei tunne itseään eurooppalaiseksi.