Yli keskituloisten ja perheellisten suomalaisten palkkaverotus on kansainvälisesti kireää. Ero muihin maihin kasvaa sitä suuremmaksi, mitä korkeampi palkka on.
Pieni- ja keskituloisen kokopäivätyötä tekevän suomalaisen tuloveroprosentti on kuitenkin kutakuinkin eurooppalaista keskitasoa. Tämä käy ilmi Veronmaksajain keskusliiton kansainvälisestä palkkaverovertailusta. Tutkimuksessa vertailtiin työn verotusta 17 läntisessä teollisuusmaassa.
Liiton mukaan Suomen kireä veroprogressio aiheuttaa sen, että suurissa tuloluokissa tuloverotus on erityisen kilpailukyvytöntä. Kahdella korkeimmalla tulotasolla Suomen ero muiden maiden keskiarvoihin on 6,2 ja 8,3 prosenttiyksikköä. Alimmalla tulotasolla ero on 2,7 prosenttiyksikköä.
Rajaverotusta tulisi Veronmaksajain keskusliiton mukaan kuitenkin keventää kautta linjan, ei pelkästään suurituloisilta.
"Se, että meillä on yli keskituloisilla erittäin kireä verotus, johtuu siitä, että rajaverotus on todella kireää jo pienehköillä tuloilla", sanoo pääekonomisti Jaana Kurjenoja keskusliitosta.
Korkeimpien tulojen rajaveroprosentti on Suomessa noin 58. Jo keskituloinen maksaa lähes 47 prosenttia rajaveroa palkankorotuksesta tai paremmin palkatusta työstä saamastaan tulonlisäyksestä.
Kilpailukyky heikkenemässä
Korkeakoulutettujen maastamuutto on viime vuosina kasvanut. Kurjenojan mukaan tämä on yksi tulevaisuuden uhkakuvista, koska korkeasti koulutettujen vaikutus yhteiskunnan tulorahoitukseen on merkittävä.
Suomen kilpailukykyä heikentää myös Euroopan unionin laajeneminen 10 uudella jäsenmaalla. Suomen näkökulmasta alhaisista veroprosenteistaan hyötyvät etenkin lähialueet Latvia ja Viro. Esimerkiksi Virossa korkeimpien tulojen rajaveroprosentti on 27.
"On selvää, että jos meillä naapurissa maa, jossa sekä yritysverotus että palkkaverotus ovat selvästi keveämpiä kuin Suomessa, se kiristää kilpailua yrityksistä. Ei ole ollenkaan sanottua, etteikö se vaikuttaisi yksittäisiin veronmaksajiinkin. Kun aiemmin on pelätty, että virolaiset rynnivät Suomeen tuhansittain, voi ollakin, että tämä virta on ihan päinvastainen", Kurjenoja huomauttaa.
Kaikissa uusissa jäsenmaissa verotus ei kuitenkaan ole erikoisen keveää. Esimerkiksi Puolassa, Unkarissa ja Tshekissä verotus on kohtuullisen kireää. Kurjenojan mukaan näillekin maille tulee todennäköisesti tarvetta alentaa verotusta joskus lähitulevaisuudessa.
Suomea kireämmin palkkoja verottavat kaikilla tulotasoilla Belgia, Tanska ja Saksa. Näissä maissa on alkamassa ansiotuloverotuksen keventäminen.
Tanska on ensi vuonna aikeissa nostaa keskimmäisen tuloveroasteikkoluokan tulorajaa. Lisäksi Tanskassa korotetaan työtuloihin kohdistuvaa vähennystä.
Saksassa tälle vuodelle suunnitellut tuloveronkevennykset on jäädytetty, ja ne toteutetaan ensi vuoden kuluessa. Saksa keventää palkkaverotusta leikkaamalla asteikkoprosentteja.