Suomalaisten arkkitehtien Varsovaan suunnitteleman puolanjuutalaisten historiaa valaisevan museohankkeen ylle on kasaantunut alati uusia mustia pilviä.
Varsovan Gheton nykyisen karun muistomerkin viereen pystytettävän, yksinkertaisuudessaan nerokkaan museorakennuksen vihkiäisiä piti viettää alun perin tänä vuonna.
Aukiolla valitsee kuitenkin yhä pyhä hiljaisuus, sillä ei edes museopystin peruskiveä ole vielä muurattu.
Museonhanketta ovat viivästyttäneet puolalaiseen työkulttuuriin vuosikymmeniä kuuluneet jahkailu ja monimutkainen byrokratia.
Lykkäykset ovat tähän mennessä lähes kolminkertaistaneet museon perustamiskustannukset suunnitellusta noin 100 miljoonasta zlotysta (27,6 miljoonasta eurosta) ainakin 270 miljoonaan zlotyyn (74,6 miljoonaan euroon).
Puolan kulttuuriministeriö, Varsovan kaupunki ja kansainväliset juutalaisjärjestöt ovat kuitenkin yhä luvanneet pulittaa lähes 12 800 neliön museorakennuksen kokonaiskustannukset huolimatta niiden karkaamisesta pilviin.
"Valitettavasti hieno hanke saattaa toteutua vasta vuonna 2011", arvelee museon johtaja Jerzy Halbersztat.
Varsovassa runsaan kahden vuoden ajan suunnittelutöitä säännöllisesti valvomassa käynyt arkkitehti Rainer Mahlamäki, joka työskentelee myös Oulun yliopistossa arkkitehtuurin professorina, ei ole kuitenkaan huolestunut puolanjuutalaisten museon pystyttämiseen liittyvistä ongelmista.
"Näinkin erikoisista materiaaleista rakennettavan museon perustamiskustannuksilla ja valmistumisella on ollut taipumus paisua ja viivästyä", hän pohtii puolalaislehdessä.
Rakennuksen runko valetaan betonista, ja julkisivut verhoillaan kaksinkertaisella lasilevyjärjestelmällä. Pääaulan kaarevat seinät on määrä tehdä kalkki- tai hiekkakivestä.
Osittain jopa maan alla sijaitsevasta museosta tulee puolanjuutalaisten urhean taistelun muistomerkki. Gheton kapina ylivoimaisia natsi-Saksan raakalaisia vastaan keväällä 1943 vaati lähes puoli miljoonaa viatonta ihmisuhria.
Kuivunutta joen uomaa muistuttavassa museorakennuksessa on määrä järjestää kansainvälisiä seminaareja, keskusteluja sekä näyttelyitä juutalaisten kulttuurista, historiasta, nykypäivästä ja tulevaisuudesta.
Museon suunnittelukisaan osallistuneiden 120 arkkitehdin joukossa hopealle jäivät muun muassa kansainvälisiä voittoja runsaasti kahmineet Peter Eisenman, Daniel Liebeskind, David Chipperfield ja Kengo Kuma.
Lahdelma & Mahlamäki -arkkitehtitoimiston ensimmäinen kansainvälinen voitto kesällä 2005 liitettiin lisäsulaksi Alvar Aallon, Eliel Saarisen, Reima Pietilän ja muiden maineikkaiden arkkitehtiemme kunnianarvoisiin hattuihin.