Suo­ma­lais­ten miesten tekstit kieh­to­vat ke­säl­lä­kin

Ammattiin liittyvä kirjallisuus jää kesän ajaksi pois, mutta muutoin luen samantyyppistä kirjallisuutta kuin talvellakin, kertoo rovaniemeläinen Reino Lipponen, 59.

Kirjastonjohtaja Reino Lipponen siirtää kesäksi ammattikirjallisuuden syrjään. Loman alla on hyvä lukea Juha Siltalan yleissivistäviä ajatuksia työelämästä.
Kirjastonjohtaja Reino Lipponen siirtää kesäksi ammattikirjallisuuden syrjään. Loman alla on hyvä lukea Juha Siltalan yleissivistäviä ajatuksia työelämästä.
Kuva: Siina välimaa

Ammattiin liittyvä kirjallisuus jää kesän ajaksi pois, mutta muutoin luen samantyyppistä kirjallisuutta kuin talvellakin, kertoo rovaniemeläinen Reino Lipponen, 59.

Lapin yliopiston kirjaston kirjastonjohtaja on pikkuhiljaa liukumassa kohti kesälomaa. Muutama päivä sitten aloitettu kirjakin kuvaa välitilannetta. Juha Siltalan teos Työelämän huonontumisen lyhyt historia ei ole varsinaisesti Lipposen työhön liittyvää, mutta ei kesäajan perinteistä lukemistoakaan. Työelämän yleissivistystä yli 700 sivun verran ei Lipposen mielestä ole niin raskasta lukemista, kuin voisi päätellä. Alaviitekin on siltalamainen - mukana uudet huononnukset.

Lipponen sanoo viime vuosina ahmineensa suomalaisten mieskirjailijoiden tekstejä Kari Hotakaista ja Kjell Westöä unohtamatta. Viimeaikaisiin lukukokemuksiin mahtuvat Petri Tammisen Enon opetukset ja Jari Järvelän Kansallismaisema.

"Nuoria mieskirjailijoita, mutta niin erilaisia", sanoo Lipponen. Siinä missä Enon opetukset oli pehmeä ja inhimillinen, Tammisen Kansallismaisema oli suorastaan raaka. Kalliolaisten nuorten toilailuja kuvaavan Mikko Rimmisen Pussikaljaromaanin Lipponen sanoo lukeneensa kahteen kertaan omintakeisen kielen vuoksi.

Kolmen lehden kirjallisuuskritiikit Lipponen sanoo seuraavansa tarkkaan ja valitsevansa niidenkin perusteella lukemaansa. Kritiikit helpottavat valintaa, sillä tarjonta on laaja ja kaikkea ei ehdi lukea millään. Joskus kritiikki saattaa olla jopa niin tyhjentävä, ettei kirjaa tarvitsekaan enää lukea.

Mielellään Lipponen lukisi amerikkalaista kirjallisuutta alkukielellä, mutta siellä tarjonta on erittäin laaja. Siihen tarvittaisiin enemmän aikaa ja päätös siitä lukeako romaaneja, kaunokirjallisuutta vaiko tietokirjallisuutta.

Vammalaan vanhan kirjallisuuden päiville tänäkin kesänä suuntaavalla Lipposella on kaksi haavetta, joiden toteutumista saattaa joutua odottamaan vielä pitkään. Hän haluaisi lukea samanaikaisesti James Joycen Odysseuksen alkuperäiskielellä englanniksi, Pentti Saarikosken suomentamana ja Leevi Lehdon suomentamana, kun hän saa sen mahdollisesti tulevan syksyn aikana valmiiksi.

Toisen haaveen kohde on odottanut kirjahyllyssä sopivaa aikaa. Erik Tawastjernan Sibeliuksen elämäkerta on niin paljon kunnioitusta herättävä ja haastava tehtävä, että siihen kannattaa paneutua kunnolla.

Lipponen lukee mielellään selällään sängyssä. Kirja on mukana myös matkoilla, ja sillä voi tehdä samalla myös stressitestin. Jos pystyy keskittymään romaaniin junassa, asemalla ja lentokoneessa, ei ole syytä huoleen.

Ilmoita asiavirheestä