Suomalaisten mielestä hirvien määrää pitäisi vähentää huomattavasti. Suureksi kasvanut hirvikanta koetaan uhkana erityisesti liikenteelle.
Metsäntutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan noin puolet kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että hirvikanta oli aivan liian suuri. Kolmannes vastanneista toivoi, että hirvikanta olisi vähintään 20 prosenttia pienempi kuin kevättalvella 2004. Noin neljännes vastanneista piti hirvikantaa koko maan tasolla sopivana.
Metlan kyselyssä kävi ilmi, että hirvikannan säätely ei ota riittävästi huomioon hirvien liikenteelle aiheuttamaa vaaraa.
Hirvikannan säätelyn lisäksi tärkempänä keinona ehkäistä hirvikolareita pidettiin hirviaitojen ja alikulkujen rakentamista. Tärkeä sija oli myös tienvarsien raivaamisella ja omalla tarkkailulla ja ajotavoilla.
Vastaajien omat, tuttavien tai sukulaisten kokemukset hirvien vaarallisuudesta liikenteessä ovat vaikuttaneet selvästi eniten kansalaisten näkökantaan hirvikannan koon sopivuudesta. Jopa kaksikolmasosa vastaajista tunsi hirvikolarissa mukana olleen.
Metsästys koetaan tärkeänä Metlan kyselyssä selvitettiin myös suomalaisten suhtautumista metsästykeen ja perinteisesti siihen suhtaudutaan positiivisesti. Suomalaisten joukossa on vain vähän metsästyksen vastustajia, ja metsästys koetaan välttämättömänä keinona säädellä hirvikantaa. Vain harva pitää metsästystä tarpeettomana julmuutena eläimiä kohtaan.
Valtaosa kyselyyn vastanneista katsoi, että luonnon ja hirvieläinkantojen hoitaminen on ihmisten tehtävä ja yli puolet kansalaisista katsoi, että hirvenmetsästys on harrastus, johon nuoria tulisi kannustaa. Kannansäätelyn ja hirvien aiheuttamien onnettomuuksien ja vahinkojen ehkäisy ei kansalaisten mielipiteen mukaan toimi ilman metsästystä.
Metla toteutti tutkimuksen postikyselynä vuonna 2004.