Tuoreiden tilastojen mukaan ruotsin kielen ylioppilaskokeeseen ilmoittautuu vuosi vuodelta yhä vähemmän väkeä. Nyt jo noin 20 prosenttia ylioppilaskirjoittajista jättää toisen kotimaisen kielen kokonaan väliin.
Ilmiö on huonoa kehitystä, jos ja kun se kertoo siitä, etteivät nuoret enää näe ruotsin kielen taitoa tarpeellisena. Suunta on huono myös sekä Suomen virallisen kaksikielisyyden ja siitä seuraavien vaatimusten että pohjoismaisten yhteyksien takia: ei vain Ruotsin läheisyyden vuoksi, vaan myös siksi, että sen kielen taito avaa samalla ovia myös norjan ja tanskan kieleen ja maiden kulttuuriin.
Tästä syystä Suomen lukiolaisten liiton ehdotus siitä, että toisen kotimaisen kielen ylioppilaskoe muutettaisiin vastaamaan valtionhallinnon virallista kielitutkintoa, on tervetullut ja vähintäänkin selvittämisen arvoinen ajatus. Ehdotuksen toteutus voisi olla sopiva kannuste, jonka avulla ruotsin kielen kirjoittajien määrä voitaisiin kääntää jopa nousuun.
Koululaisten kielivalinnoista päätellen suomalaisten kielitaito kapenee tulevaisuudessa edelleen. Sinänsä kiistämättömän hyödyllinen englanti näyttää tykkänään jyräävän alleen muut kielet. Erityisen murskaava on englannin asema ensimmäisen kaikille yhteisen eli A-kielen kohdalla. Eniten viime vuosina on vähentynyt A-saksan opiskelu, jota kolmannen vuosiluokan oppilaista lukee enää 1,4 prosenttia. Maalle, joka on sellaisessa asemassa kuin Suomi, vain englannin kielen laajakin taito on liian kapea perusta.
Kansainvälisyyttä tavoittelevan Oulunkaan kolmasluokkalaiset eivät ole vuosiin aloittaneet ensimmäisenä vieraana kielenä mitään muuta kuin englannin. Ainuttakaan ranskan, saksan tai venäjän ryhmää ei syntynyt viime syksynäkään.
EU:n suojissa viime syksynä järjestetyssä Language means business -konferenssissa julkaistiin tärkeä tutkimus, joka puhuu monipuolisen kielitaidon puolesta. Tutkimuksen tulos oli, että vaikka englannilla on kärkiasema kansainvälisen liiketoiminnan kielenä, muitakin kieliä tarvitaan yhä enemmän. Tutkimuksen mukaan monikielistä viestintästrategiaa noudattava yritys pystyy EU:n sisämarkkinoillakin kasvattamaan vientiään olennaisesti enemmän kuin yritys, jossa kielten taito on kapea. Tulos ei oikeastaan edes yllätä.
Käsitys siitä, että joka puolella maailmaa pärjää englannilla, osoittautuu vääräksi jo Keski-Euroopassa. Tätä ei ole tiedostettu Suomessa. Laaja kielitaito on näihin asti ollut suomalainen voimavara, jota nyt ollaan hukkaamassa.
paakirjoitus@kaleva.fi