Suo­ma­lais­ten "hei­moi­den­ti­teet­ti" vielä tal­lel­la

Läänien pirstaloituminen ja rajojen muuttuminen ei ole hävittänyt ihmisten tapaa kokea oma identiteettinsä. Muuttoliike on hämärtänyt heimotunnuksia, mutta professori Viljo Rasilan mukaan Suomesta löytyy yhä esimerkiksi hämäläisinä, pohjalaisina tai karjalaisina itseään pitäviä ihmisiä.

Läänien pirstaloituminen ja rajojen muuttuminen ei ole hävittänyt ihmisten tapaa kokea oma identiteettinsä. Muuttoliike on hämärtänyt heimotunnuksia, mutta professori Viljo Rasilan mukaan Suomesta löytyy yhä esimerkiksi hämäläisinä, pohjalaisina tai karjalaisina itseään pitäviä ihmisiä.

- Kyseessä on sama identiteettitekijä kuin kansallisuuksienkin säilymisessä. Kysymys on siitä, mihin joukkoon me itse kukin tunnemme kuuluvamme ja mihin emme kuulu. Muihin kansallisuuksiin verrattuna suomalainen on suomalainen, mutta suomalaisten omassa keskuudessa hän on samalla myös jotain muuta, Rasila selittää.

Professori käsittelee heimoidentiteettejä ja varsinkin hämäläisyyttä artikkelissa, joka ilmestyi tuoreessa Kaikuja Hämeessä -kirjassa. Hänen mukaansa ihmisellä on aina juurensa jossain. Ne ovat kiinni geeniperimässä ja henkisessä kasvuympäristössä.

Ilmoita asiavirheestä