Huomasitteko iltapäivälehtien artikkelin Tampereella sijaitsevan Salen energiajuomahyllyn oveen kiinnitetystä viestistä? Viestissä lukee ”JOISITTE MAITOA”. Saman hyllyn ovessa on myös ilmoitus, ettei kauppa myy energiajuomia alle 15-vuotiaille. Samanlaisia ilmoituksia on näkynyt Oulussakin, joskaan ”JOISITTE MAITOA”-tekstiin en ole törmännyt. Olisipa kiva törmätä!
Energiajuomat ovat runsaan sokeri- ja kofeiinipitoisuutensa vuoksi olleet huolen aiheena hallitusohjelmassa asti. Sokerin ja kofeiinin aiheuttamien ongelmien lisäksi juomien happamuus huolettaa suun terveyden asiantuntijoita – sokeri lisää tunnetusti hampaiden reikiintymisriskiä, mutta lisäksi hapan juoma liuottaa ja kuluttaa hammaskiillettä.
Hampaiden kemiallista kulumista, jossa hammaskiille liukenee happojen vaikutuksesta, kutsutaan hampaiden eroosioksi. Eroosiota aiheuttavat erityisesti happamat juomat ja ruuat sekä suuhun nousevat mahahapot esimerkiksi refluksitaudissa tai syömishäiriöissä.
Syytekijät ovat usein moninaisia ja liittyvät usein elintapoihin – eroosiota voisikin kuvata myös elintapasairautena. Vaikuttaa myös siltä, että osa meistä on alttiimpia eroosion aiheuttamille vaurioille kuin toiset.
Hammaseroosio näyttää yleistyvän nopeasti varsinkin nuorten keskuudessa. Valtaosa suomalaisista hammaslääkäreistä arvioi näkevänsä eroosiomuutoksia nuorilla aikuisilla useammin kuin kymmenen vuotta sitten. Pääsyiksi epäillään etenkin napostelukulttuuria sekä päivittäistä mehujen, limujen, energiajuomien ja makuvesien siemailutrendiä. Eroosiota aiheuttavat kaikki happamat ruuat ja juomat, joiden pH-arvo on alle 4. Tällaisia ovat useimmat mehut, virvoitusjuomat, urheilu- ja energiajuomat, makuvedet, maustetut kivennäisvedet ja alkoholijuomat.
Turvallisiakin juomia kuitenkin löytyy, parhaimpina esimerkkeinä vaikkapa vesi, jo mainittu maito, kasvipohjaiset maidonkaltaiset valmisteet ja kahvi sekä musta, vihreä ja valkoinen tee.
Ruokatuotteista eroosiota aiheuttavat esimerkiksi etikkasäilykkeet, happamat salaatinkastikkeet, ketsuppi ja hedelmäkarkit. Lisäksi eroosiota aiheuttavat (valitettavasti) happamat hedelmät ja marjat.
Myös kasvissyönti voi lisätä eroosioriskiä. Kasvissyöjän hampaat joutuvat koville myös, koska kasvisravinto voi olla karkeampaa.
Suussa hammaseroosio näkyy ja tuntuu esimerkiksi kiilteen silkkimäisenä himmenemisenä, etuhampaiden kärkien rispaantumisena ja lohkeiluna, hammasluun paljastumisena, vihlontana ja kipuherkkyytenä sekä pitkälle edetessään purennan madaltumisena.
Selviä eroosion aiheuttamia vaurioita on hampaissaan jo noin joka viidennellä suomalaisella aikuisella ja vakavaa erosiivista kulumista noin 5–10 prosentilla. Nuorten eroosion esiintyvyydestä ja vakavuudesta ei Suomessa ole vielä julkaistua tietoa. Viimeisimmät tutkimuksemme Sievissä ja Vaasassa kuitenkin osoittavat, että noin puolet 15-vuotiaista nuorista tarvitsisi vähintään ennaltaehkäisevää neuvontaa eroosion suhteen. Vakavaa kulumista tässä ikäluokassa löytyi noin viidellä prosentilla tutkituista.
Tärkeintä tässäkin asiassa on ennaltaehkäisy. Alkavat vauriot tulisi huomata ajoissa ja yksilölliset riskitekijät pitäisi löytää. Tutkimusten perusteella hammaseroosiota voi parhaiten ehkäistä noudattamalla säännöllistä ateriarytmiä ja välttämällä napostelua.
Tämä on onni, sillä sama sääntö on myös hampaiden reikiintymisen ehkäisyn kulmakiviä.
Happamia ruokia ja juomia olisi paras nauttia aterioiden yhteydessä ja silloinkin kohtuudella, korkeintaan 3–4 kertaa päivässä. On syytä pitää mielessä, että terveellisetkin tuotteet voivat olla hampaille haitallisia, jos niitä napostellaan pitkin päivää. Ns. turhat happamat tuotteet, kuten energiajuomat, limut ja mehut olisi syytä jättää erityistilanteisiin. Happaman syönnin yhteydessä olisi hyvä nauttia kalsiumia sisältäviä tuotteita, jotka neutraloivat happoja. Vaikkapa maitoa. Vesi on ehdottoman hyvä ja hammasystävällinen janojuoma. Hampaat tulee harjata kahdesti päivässä suositusten mukaan fluoritahnalla, harjauksen ajoitus ei ole nykytiedon valossa kovin merkityksellistä.
Jo syntyneitä eroosiovaurioita voidaan tarvittaessa korjata hammaslääkärin vastaanotolla esimerkiksi sidosainesuojauksin, muovipaikkauksin ja vaikeissa tilanteissa hampaiden kruunutuksin. Pitkälle edenneiden vaurioiden korjaaminen on kuitenkin vaativaa, aikaa vievää ja myös kallista.
Hoidossa tärkeintä on saada hampaiden erosiivinen kuluminen pysähtymään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kysy rohkeasti hammaslääkäriltäsi löytyykö hampaistasi kulumismuutoksia, jos se ei tule ilmi vastaanottokäynnillä.
Syyäämpä kohtuuella ja juuaan maitoa!
Viivi Alaraudanjoki on tutkijatohtori ja terveydenhuoltoon erikoistuva hammaslääkäri Oulun yliopistossa ja Oulun Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) vastaava hammaslääkäri.