Suomalaisten rauhanturvaajien etujoukko lähtee Afganistaniin jo tiistaina. Kolmihenkinen ryhmä saapuu Kabuliin keskiviikkona ja loput kahdeksan henkeä viikon kuluessa.
Kabulissa suomalaiset liittyvät Britannian komennossa oleviin kansainvälisiin joukkoihin. Suomi varautuu osallistumaan operaatioon Ison-Britannian johtovaltiotehtävän päättymiseen 30. huhtikuuta saakka.
Jatkosta päätetään erikseen, mutta eversti Pekka Majuri Pääesikunnan puolustuspoliittiselta osastolta uskoo, että operaatio jatkuu ilman muuta.
"YK:n mandaattia on kuudeksi kuukaudeksi ja uutta johtovaltiota haetaan kuumeisesti."
Majuri uskoo, että ensimmäisen kuuden kuukauden jakson jälkeen operaatio laajennetaan koko Afganistanin kattavaksi.
"Silloin puhutaan ehkä ihan uudentyyppisestä operaatiosta. Voisi olettaa, että sinne perustetaan mittava YK:n siviilioperaatio, jonka turvaksi tarvitaan sotilasjoukkoja."
Kabuliin lähettävän joukon lisäksi Suomi lähettää kaksi yhteysupseeria Floridassa sijaitsevaan komentokeskukseen seuraamaan Yhdysvaltain johdolla toteutettavan sotilasoperaation etenemistä.
Majurin mukaan Afganistaniin lähtevä suomalaisjoukko on varustettu ja koulutettu pääosin samoin kuin muihinkin vastaaviin operaatioihin.
"Järjestelyt sinänsä on aika rutiininomaiset. Mitään erityistä ei ole sen takia, että lähdetään nimenomaan Afganistaniin tarvinnut tehdä", Majuri vakuuttaa.
Afganistaniin on valtuudet lähettää enintään 50 rauhanturvaajaa. Upseereista koostuvan etujoukon yhtenä tärkeimpänä kansallisena tehtävänä on Majurin mukaan selvittää, miten suuri suomalaisjoukko ja minkälaisiin tehtäviin on tarpeen lähettää – jos on tarpeen.
"Kaikki on oikeastaan mahdollista; eli että sinne ei tarvita lisää, tai että nostetaan kokonaisvahvuus sinne viiteenkymmeneen."
Majurin mukaan Afganistan-joukon yleisilme ei ole sen sotilaallisempi kuin esimerkiksi Kosovoon lähetettyjen rauhanturvaajien.
"Afganistanin olosuhteet ovat erittäin vaativat, mutta niin ne olivat kyllä Kosovossakin, kun joukot sinne menivät vuonna 1999."
Suomalaisrauhanturvaajille on jaettu Majurin mukaan kunnon luotiliivit, kypärä ja hyvä suojeluvarustus taisteluaineita vastaan. Pasi-panssariajoneuvoja ei Afganistaniin ole tarkoitus lähettää.
"Me olemme alustavasti lähteneet siitä, että joukko käyttää tavallisia maastoautoja", Majuri kertoo.
Ehkä suurimman turvallisuusuhan Afganistanissa muodostavat miinat ja räjähtämättömät ammukset. Suomalaisten mukana ei kuitenkaan lähde miinanraivauskalustoa, vaan miinanraivauksesta huolehtivat muut.
Majurin mukaan suomalaisjoukko menee alkuvaiheessa Kabuliin ja sen lähiympäristöön, jossa miinakentät tunnetaan paremmin kuin maassa keskimäärin.
Majuri luottaa vakaasti, että suomalaiset onnistuvat saavuttamaan Afganistanissa siviiliväestön luottamuksen yhtä hyvin kuin muillakin maailman kriisialueilla.
"Suomalaisesta rauhanturvaajasta ikään kuin säteilee jo hänen paikalle saapuessaan ja autosta ulos kiivetessään se, että ”olen tullut tänne turvaamaan rauhaa, en ole kenenkään puolella, enkä ketään vastaan, vaan haluan että tämän maan asiat pannaan kuntoon ja tilanne rauhoittuu”, Majuri hehkuttaa.