Valtiotieteen tohtori, suurlähettiläs Alpo Rusi osaa yllättää ja hätkähdyttää. Hänen tiistaina julkistettu teoksensa Vasemmalta ohi -- Kamppailu Suomen ulkopoliittisesta johtajuudesta rautaesiripun varjossa 1945--1990 (Gummerus) sisältää niin paljon uutta yksityiskohtaista arkistotietoa entisestä DDR:stä, että pienet paljastukset lukija ohittaa jo olankohautuksella. Rusi rusikoi ennen kaikkea sosiaalidemokraattien toimintaa.
Kirjan suuri poliittinen sanoma on, että SDP:stä tuli 1970- ja 1980-luvuilla Suomen johtava puolue, kun se syvensi yhteistyötä itäblokin kommunistien ja etenkin DDR:n johtavan puolueen SED:n kanssa. Rusi kertoi törmänneensä kirjaa tehdessään asioihin, joiden hän ei uskonut olevan totta. Häkellyttävin tieto kaiketi oli, että presidentti Ronald Reaganin presidenttikaudella SDP nosti Yhdysvallat strategiseksi vihollisekseen.
Rusi oli itsekin aikoinaan SDP:n jäsen. Hän erosi puolueesta vuonna 1972. Siihen mennessä hänen mielestään sosiaalidemokraatit oli jo raivattu pois SDP:stä.
Suurin "pahis" Rusin kirjassa on ennen kaikkea Kalevi Sorsa. Hän toistaa eräissä muissakin yhteyksissä esiin tulleen väitteen, että Neuvostoliiton tiedustelupalvelu KGB oli junailemassa Sorsaa puoluesihteeriksi vuonna 1969. DDR:n edustajien kanssa veljeilleiden sosiaalidemokraattien lista on kirjassa pitkä: Ulf Sundqvist, Jaakko Kalela, Paavo Lipponen, Erkki Liikanen, Erkki Tuomioja, Pertti Paasio...
Mutta eivät monet muutkaan saa Rusilta puhtaita papereita. Hän kertoi esimerkkinä, että takavuosien keskustavaikuttajan Jouko Loikkasen Stasi-yhteyksien ansiota oli vennamolaisuuden nousu Suomessa.
"Koko joukko esitutkintaan"
Oliko DDR:n kanssa tekemisissä olleiden suomalaisten toiminta laitonta ja moitittavaa? Rusin mielestä koko joukko pitäisi panna ainakin esitutkintaan, jos esitutkinnan kriteerit ovat samat kuin hänen omassa tapauksessaan, kun hän oli suojelupoliisin kuulusteluissa.
Kirjan julkistamistilaisuudessa Rusi hämmästeli, kuinka Rauhanpuolustajien pääsihteerinä ja Stasin urkkijana toiminut Cay Kankaanpää (nykyisin Cay Sevón) on voinut päästä korkeaan asemaan sisäministeriössä. Hän arveli, että missään muualla tämä ei olisi mahdollista. Rauhanpuolustajat oli hänen mielestään selkeästi KGB:n peitejärjestö.
Myöskään entiset presidentit eivät jää paitsi Rusin kritiikkiä. Hän kysyy kirjassa esimerkiksi, että syyllistyikö Urho Kekkonen maanpetokseen, kun kansanrintamahallituksen muodostamisesta sovittiin neuvostojohdon kanssa. Rusin mielestä Mauno Koivisto taas ilmiantoi Kekkosen ja Suomen politiikan kertoessaan Ruotsin suurlähettiläälle suunnitteilla olleen Nordek-talousyhteisön kohtalosta. Hän hämmästelee myös, kuinka Koivisto ilmoitti DDR:n edustajille, että sosiaalidemokraatit olisivat tunnustaneet DDR:n, mutta Kekkonen vastusti.
"Hyviksiä" kirjassa ei ole kovin monta. Kiitosta Rusi antaa ennen muuta puolustusvoimain entiselle komentajalle kenraali Lauri Sutelalle. Hän suhtautuu myös ymmärtämyksellä ulkoministerinä toimineiden Paavo Väyrysen ja Keijo Korhosen toimiin. Rusin näkemyksen mukaan Korhonen yksinkertaisesti savustettiin merkittävistä tehtävistä KGB:n ja SDP:n toimin.
Poliittista dopingia
Rusi luonnehti suomettumista "itsenäisyysvajeen ajaksi". Suomella oli hänen mukaansa monia rajoitteita. Tärkeimpiä olivat yya-sopimus ja kommunistien halu rajata liikkumavapautta.
-- Poliittisen valtataistelun arki ei Suomessa ehkä ole paljoakaan muuttunut kylmän sodan ajasta. Tämä saattaa olla seurausta siitä, ettei lähimenneisyyden pesänselvitystä haluta rehellisesti tehdä. Poliittista dopingia saa kaiketi edelleen vapaasti hankkia ilman kiinnijäämisen riskiä? hän kysyy.
Rusin mielestä paljon saavutettaisiin, jos menneisyyttä voitaisiin tarkastella avoimesti. Siksi hän vaatiikin, että suojelupoliisin kassakaapit ja suljetut arkistot eli Pohjois-Euroopan Berliinin muuri on murrettava myös Suomessa.
Rusin kirja on lähes 600-sivuinen. Teos on todella raskasta luettavaa. Sitä ei myöskään kevennä se, että laajoissa viitteissä kerrotaan erillistä tarinaa. Viitteetkin pitää lukea pystyäkseen edes jotenkin ymmärtämään itse leipätekstiä.