Cimic-työ eli siviili-sotilasyhteistyö on ollut oleellinen osa suomalaista rauhanturvatyötä. Niin Afganistanissakin, missä suomalaiseen kriisinhallintajoukkoon kuuluu Cimic-osasto.
Toiminta käynnistyi vuoden 2002 keväällä. Cimic-ryhmän johtaja yliluutnantti Juha Lehtimäki listaa erilaisia projekteja Kabulissa ja sen lähiympäristössä yhteensä 710.
Kohteet yltävät kaivoista koulujen kautta sairaaloihin ja vankilarakennuksiin.
EU:lta on Cimic-toimintaan saatu kaksi miljoonaa euroa ja Suomen ulkoministeriöltä 1,5 miljoonaa. Cimic-työllä haetaan näkyvyyttä, mutta myös joukkojen omaa suojaa pyrkimällä voittamaan väestön luottamus eli "hearts and minds".
Surobin tyttökoulun uudisrakennus jää viimeiseksi Cimic-hankkeeksi Kabulin seudulla. Toiminta loppuu helmikuun puolivälissä. Kabulin keskusta-alueelta on tosin vielä tarkoitus saada hankituksi tontti naisten klinikalle.
Rahat klinikkaa varten ovat jo olemassa.
Tonttihanke on Lehtimäen mukaan edennyt nihkeästi.
Vierailu Kabulin uuunituoreen pormestarin eli kaupunginjohtajan Rouhullah Amanin luona oli kuitenkin iloinen yllätys. Lehtimäki halusi varmistaa, että terveysministeriön osalta asia on selvä ja saada samalla lopultakin jonkinlaisen tiedon 2 500 neliömetrin tontista. Kohteet ovat loppuneet
"Pormestari lupasi järjestää tontin "kahdessa päivässä". Hän uskoi tonttikysymyksen kyllä ratkeavan", Juha Lehtimäki kertoo. Tiistaisen tapaamisen jälkeen ei Lehtimäelle ollut perjantaihin mennessä kantautunut viestiä tontin kohtalosta.
Cimic-toiminnan loppumisen myötä Lehtimäen johtama Cimic-ryhmä hajoaa.
Kolme miestä kotiutuu ja kolme siirtyy Lehtimäen lisäksi Afganistanin pohjoisosaan Mazer-e-Sharifiin toisiin tehtäviin. Lopettamisen yhtenä syynä on Cimic-toimintaan sopivien kohteiden loppuminen Kabulin alueella.
Afganistan pysyy silti Suomen tärkeänä avustuskohteena. Rahaa suunnataan vuodessa kymmenen miljoonaa euroa, mutta ne kanavoidaan YK:n erillisjärjestöjen kautta.
"Suomalaiset ovat tällä hetkellä Afganistanissa liian monessa paikassa. Toimintaa keskitetään pohjoiseen. Tässä vaiheessa Cimic-toiminta loppuu", vahvistaa Afganistanissa tarkastusmatkalla ollut majuri Kalle Wasenius pääesikunnan kansainvälisestä toimistosta. Suomalaisia on Afganistanissa hieman yli sata, mikä ei anna runsaasti pelivaraa eri toimintoihin.
Cimic-toiminnan painopiste siirtyy Etelä-Afganistaniin, missä ei ole suomalaisia joukkoja.
Tarkoituksena on, että Kabulin hallituksen valvontaan tulevilla alueilla käynnistetään mahdollisimman pian Cimic-toimintaa väestön elinolojen helpottamiseksi.
Majuri Kalle Wasenius uskoo Cimic-toiminnan jatkuvan myös pohjoisessa, mutta ei nykymuotoisena. Luutnantti Jussi Piirainen jakoi Suomesta tulleita koulutarvikkeita Surobin tyttökoulun oppilaille. Koulun johtaja Aziz Rahman valvoi silmä tarkkana toimitusta.