Helsinki Suomalaisten alkoholikäyttö toi valtion kassaan viime vuonna yhteensä kaksi miljardia euroa. Alkoholitulot kattoivat 5,5 prosenttia valtion tuloista. Valmisteverojen osuus valtion alkoholituloista oli 1,3 miljardia euroa.
Edellisenä vuonna eli vuonna 2000 alkoholin käyttö aiheutti valtiolle välittömiä kustannuksia 0,5 -0,7 miljardia euroa.
Tiedot ilmenevät Stakesin tämän vuoden Päihdetilastollisesta vuosikirjasta.
Suomalaiset joivat alkoholia yhteensä noin 47 miljoonaa litraa 100-prosenttiseksi alkoholiksi muutettuna. Asukasta kohden alkoholia kului yhdeksän litraa eli 0,2 litraa edellisvuotista enemmän. Myymälöistä ostetun tai ravintoloissa juodun alkoholin ns. tilastoitu kulutus kasvoi viisi prosenttia.
Matkustajien laillisesti tai laittomasti maahan tuodun, ulkomailla nautitun alkoholin sekä laillisen tai laittoman kotivalmistuksen ja korvikkeiden käytön on arvioitu pysyneen viime vuonna ennallaan.
Eniten kasvattivat suosiotaan miedot viinit. Punaviinejä juotiin yli 17 prosenttia aiempaa enemmän ja nyt ne ovat yhtä suosittuja kuin valkoviinit. Myös siiderien kulutus jatkoi kasvuaan.
Myös väkevät juomat maistuivat suomalaisille aiempaa enemmän. Sen sijaan vahvan oluen ja long drink -juomien kulutus väheni.
Huumekuolemat ja veritartunnat vähenemässä
Huumeiden kokeilukäytön kasvu näyttää Stakesin tilastotietojen mukaan tasaantuneen. Huumeiden käytön haitat ovat sen sijaan kasvaneet edelleen, vaikka merkkejä kasvun hidastumista onkin jo näkynyt.
Viime aikoina julkisuudessa puhuttanut ekstaasin ja kokaiinin viihdekäyttö näkyy ekstaasitakavarikkojen lisääntymisenä, mutta huumehoitoa koskevissa tilastoissa nämä huumeet näkyvät vain vähän.
Päihdetilastoista näkyy myös, että C-hepatiittitartunnat ovat vähentyneet jonkin verran edellisten vuosien keskiarvosta ja myös HIV-infektioepidemiassa näkyy taittumisen merkkejä. Viime vuoden ennakkotietojen perusteella myös huumekuolemat, erityisesti heroiinikuolemat näyttäisivät olevan vähenemässä.