Helsinki Suomalaisten alkoholinkulutus on lisääntynyt edelleen. Viime vuonna keskiverto suomalainen joi laskennallisesti 9,3 litraa absoluuttista alkoholia, mikä on noin 3,5 prosenttia edellisvuotista enemmän.
Nautintakelvoksi alkoholiksi muutettuna määrä tarkoittaa sitä, että jokainen suomalainen joi yli 50 puolen litran pulloa väkevää, 25 korillista olutta tai sata pulloa mietoa viiniä. Lukema on Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen STTV:n tilastojen mukaan jälleen uusi Suomen ennätys, sillä vastaavalla tasolle viinan menekki ei ole maassamme aiemmin yltänyt.
Yhteenlaskettuna suomalaisten alkoholijuomien kulutus nousee vuositasolla lähelle 40 miljoonaa litraa absoluuttista alkoholia. Nousussa kulutuksen määrä on ollut yhtäjaksoisesti jo 1990-luvun puolivälistä.
Syitä viinan menekin kasvuun on useita. Perinteisesti alkoholijuomien kulutustaso kulkee käsikädessä taloustilanteen ja hintatason kanssa. Viime vuonna alkoholijuomien reaalihinnat nousivat 1,1 prosenttia ja kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kolme prosenttia.
"Ja kotitaloudet kuluttivat rahojaan enenevässä määrin alkoholiin. Tarjontakin lisääntyi, kun Alko perusti uusia myymälöitä. Jotain kertoo sekin, että viineistä kirjoitellaan lähes jokaisessa lehdessä", luetteli STTV:n ylijohtaja Ilkka Suojasalmi tiedotustilaisuudessa torstaina.
Miedot nousussa
Kulutusmäärien kasvu tuntui miltei kaikkien alkoholityyppien menekeissä, mutta selvimmin miedoissa alkoholituotteissa. Peräti 30 prosenttia nousi voimakkaasti markkinoitujen long drink -tyyppisten juomasekoitusten kulutus, joskin niiden osuus kaikesta kulutuksesta jäi pariin prosenttiin.
Noin puolet kulutetusta niin sanotusta tilastoidusta alkoholikulutuksesta on yhä olutta. Mietojen viinien osuus nousi 14 prosenttiin kaikesta kulutuksesta punaviinien suosion kasvun myötä. Väkevien osuus pysyi 26 prosentissa, ja kulutus suuntautui enenevässä määrin kalliimpiin maustettuihin viinoihin ja konjakkeihin.
"Punaviini ei ole rappioalkoholistien juoma, joten kulutuksen nousun taustalla on suuren väestömassan juomisen lisääntyminen. Vaikuttaa siltä että etenkin naisten ja nuorten alkoholinkulutus lisääntyy edelleen", Suojasalmi jatkoi.
Virallisen kulutustilaston ulkopuolinen niin sanottu tilastoimaton alkoholin kulutus pysyi Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kyselytutkimusten mukaan edellisvuotisella tasolla. Kotivalmisteista viiniä ja olutta sekä ulkomailta laillisesti tai laittomasti tuotua viinaa kului absoluuttiseksi alkoholiksi muutettuna noin 1,7 litraa asukasta kohti.
STTV:n tilastojen mukaan alkoholi nautitaan entistä harvemmin ravintolassa. Viime vuonna ravintoloiden anniskelumyynnin määrä heikkeni kahdella prosentilla, ja vähittäismyynti elintarvikeliikkeissä ja Alkoissa lisääntyi viidellä prosentilla. Koko viinamarkkinasta ravintoloiden osuus oli alle 20 prosenttia ja Alkon myymälöiden 40 prosenttia.
Alkon myynti sai viime vuonna vauhtia, kun yhtiö perusti 15 uutta myymälää ja viisi uutta luovutuspistettä. Ravintolapuolella A-oikeudet yleistyivät, sillä väkeviä tarjoilevien ravintoloiden määrä nousi yli 5 200:aan ja olueen ja viineihin tyytyvien anniskelupaikkojen määrä väheni yli sadalla.