Suo­ma­lais­tek­niik­ka sel­vit­tää maail­man syntyä

Tieto maailmankaikkeuden synnystä voi pian tarkentua suomalaistekniikan avulla. Euroopan avaruusjärjestön ESA:n on määrä laukaista ensi kuussa kaksi tiedesatelliittia, joissa on suomalaisten toimittamia tutkimuslaitteita ja satelliittiteknologiaa.

Planck -sateliitin suomalaisvalmisteista radiotekniikkaa esiteltiin Helsingissä maanantaina.
Planck -sateliitin suomalaisvalmisteista radiotekniikkaa esiteltiin Helsingissä maanantaina.

Tieto maailmankaikkeuden synnystä voi pian tarkentua suomalaistekniikan avulla. Euroopan avaruusjärjestön ESA:n on määrä laukaista ensi kuussa kaksi tiedesatelliittia, joissa on suomalaisten toimittamia tutkimuslaitteita ja satelliittiteknologiaa.

Planck-satelliitti kartoittaa kosmista taustasäteilyä maailman herkimmän radiotekniikan ansiosta. Tarkoitus on selvittää, miten maailmankaikkeus alkoi muodostaa galakseja, tähtiä ja planeettoja 14 miljardia vuotta sitten. Satelliitissa on mukana 70 gigahertsin suomalaisvalmisteinen radiovastaanotin.

Toinen satelliiteista, Herschel, on avaruusteleskooppi, joka katsoo avaruuteen infrapunasäteilyn aallonpituusalueella. Sen 3,5-metrinen pääpeili kiillotettiin Piikkiössä.

Lisäksi suomalaiset ovat kehittäneet muun muassa molempien satelliittien ohjausohjelmiston. Planck-hankkeessa opittua teknologiaa voidaan hyödyntää laajemminkin esimerkiksi turvatarkastuksissa sekä kulkuneuvojen havaitsemisessa sumussa.

-- Suomalaisten osoittautuminen kansainvälisesti kilpailukykyisiksi ja luotettaviksi toimittajiksi näinkin vaativissa laitteissa kuin tämä Planck, voidaan pitää aika hyvänä saavutuksena, iloitsi Tekesin teknologiajohtaja Kimmo Kanto maanantaina Helsingissä.

Matkaan samalla raketilla

Herschel ja Planck laukaistaan matkaan samalla kantoraketilla Ranskan Guyanasta. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun kaksi satelliittia lähetetään kerralla avaruuteen. Laukaisun on määrä tapahtua toukokuussa, mutta sitä on jo lykätty pariin otteeseen.

Satelliitit sijoitetaan avaruudessa noin 1,5 miljoonan kilometrin päähän Maasta. Herschelin arvioidaan pääsevän kiertoradalleen puolen vuoden päästä, ja Planckin matka kestää kaksi kuukautta.

Ensimmäisiä havaintoja Planckilta saadaan jo syksyllä. Koko taivaan kartoittamiseen menee kuitenkin seitsemän kuukautta ja se tehdään kahdesti. Helsingin yliopiston ja Fysiikan tutkimuslaitoksen tutkijat ovat keskeisissä tehtävissä havaintojen hyödyntämisessä.

Satelliittien yhteisarvo on noin 1,7 miljardia euroa. Hanke on lajissaan Euroopan kallein. Suomen osuus Planckissa on noin 14,5 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomen Akatemia rahoittaa satelliitteihin liittyvää suomalaistutkimusta yli 2,5 miljoonalla eurolla.

Ilmoita asiavirheestä