Kolumni

Suo­ma­lais­ta to­del­li­suut­ta: Pai­na­jai­nen Ol­ki­luo­dos­sa 3

Pohjois-Suomessa on osoitettu mieltä uraanikairauksia vastaan. Ainakaan ydinvoimaa kannattavien ei pitäisi taistella uraaniteollisuutta vastaan. Jos halutaan lisää ydinvoimaa, niin mikä olisi sen siunatumpi asia kuin uraaniomavaraisuus.

Pohjois-Suomessa on osoitettu mieltä uraanikairauksia vastaan. Ainakaan ydinvoimaa kannattavien ei pitäisi taistella uraaniteollisuutta vastaan. Jos halutaan lisää ydinvoimaa, niin mikä olisi sen siunatumpi asia kuin uraaniomavaraisuus.

Suomi siirtyy roiman askeleen kohti ydinvoimaintensiivistä energiantuotantoa, mikäli kaikki halukkaat ydinvoimarakentajat saavat tahtonsa läpi.

Parhaillaan rakenteilla oleva Teollisuuden Voiman (TVO) Olkiluoto 3 on valmistuessaan Suomen viides ydinvoimala. Lisää ydinvoimaa pukkaa kuitenkin takuuvarmasti, sillä niin Fennovoima, Fortum kuin TVO kaavailevat jo seuraavaa, kuudetta ydinvoimalaa.

Tällä haavaa noin neljännes Suomessa käytössä olevasta sähköstä tuotetaan ydinvoimalla. Olkiluoto 3 nostaa sitten, kun se joskus ja toivottavasti turvallisena valmistuu, Suomen maailman johtavaksi ydinvoimatuottajaksi asukasta kohden.

Suomi on riippuvainen ydinvoimasta, halusimmepa sitä tai emme. Nyt on kyse siitä, rakennetaanko sitä lisää vai ruvetaanko sitä vähitellen purkamaan, jos löytyy muita varteenotettavia vaihtoehtoja. Muita energiamuotoja ovat öljy, puupolttoaineet, maakaasu, hiili, turve, vesivoima ja tuulivoima.

Vesivoima on pitkälti Suomessa jo rakennettu, uusiutuvalla energialla toimivia pieniä ja suuriakin tuotantolaitoksia on siellä täällä ja tuulivoiman läpimurto edellyttää syöttötariffia ja valtion massiivista tukea rakentamisvaiheessa. Öljyn ja kivihiilen tuonnin varaan tulevaisuutta, jo pelkästään ilmastovaatimusten takia, ei voi laskea.

Perämeren rannikolle on suunniteltu jättimäisiä usean sadan myllyn tuulivoimapuistoja. Ympäristövaikutusten arvioinnit ovat parhaillaan menossa, mutta rahoista, rakentajista ja rakentamisaikatauluista ei ole varmuutta.

Kotimaiseen energiaan luottavat ovat viime vuosina joutuneet pettymään. Turpeen varassa olevat voimalaitokset ovat osoittautuneet haavoittuviksi. Esimerkiksi Oulun Toppilan turvevoimala on kärsinyt ajoittain turvepulasta. Pari sadekesää romutti kotimaisen turpeen huoltovarmuuden.

Näkyvimmin Pohjois-Suomessa on viime aikoina liikehtinyt Fennovoima, joka kaavailee kuudetta ydinvoimalaa Pyhäjoelle tai Simoon. Fortum puolestaan kaavailee uutta pytinkiä Loviisaan ja TVO jatkaisi mieluusti Olkiluodon täydentämistä. Hallitus käsittelee uusia lupia jo tämän kevään aikana.

Eduskunnan hyväksyvää tai hylkäävää lisäydinvoimapäätöstä odotellaan kesällä.

Pohjois-Suomessa vallitsevasta ydinvoimainnostuksesta huolimatta on syytä muistaa TVO:n kompurointi Olkiluoto 3 rakentamisessa. Hanke on saanut kielteistä julkisuutta enemmän kuin lääkäri määrää. Epäselvyydet Olkiluodossa eivät ole omiaan lisäämään ydinvoimaluottamusta. Kyse on painajaismaisen tärkeästä asiasta.

Voimalan rakentajan ranskalaisen Arevan ja rakennuttajan TVO:n erimielisyyksiä on puitu kotoisessa mutta myös kansainvälisessä mediassa. Säteilyturvakeskus on joutunut antamaan jo kuusi vuotta kestäneen rakentamisen aikana lukuisia huomautuksia huonosta työn jäljestä.

Hitsauksessa, automaatiojärjestelmässä ja myös betonissa on löytynyt matkan varrella huomautettavaa ja puutteita eli siis ydinvoimalan aukottomissa turvallisuusjärjestelmissä, joissa ei ole vara lipsua pienen särön vertaa.

Ydinvoimateollisuuden, mutta ennen muuta kansallisen edun mukaista on, että Olkiluoto 3:n yhteydessä tapahtuneet väitetyt väärinkäytökset, väitetyt laatuongelmat ja väitetyt huolimattomuudet tutkitaan puolueettomassa kansallisessa tai mieluiten kansainvälisessä menettelyssä. Sitä ennen eduskunnan ei pitäisi ryhtyä käsittelemään kuudennen ydinvoimalan lupahakemusta.

Suomalainen ydinvoimateollisuus ei kestä sitä, mitä puolalaisputkimiehet kertovat kotimaassaan: keskeneräisiä hitsauksia, keskeneräisiä valutöitä ja valuvikoja, työntekoa ilman rakennuspiirustuksia, luku- ja kirjoitustaidottomia portugalilaisia esimiehiä, kieliongelmia ja epäselvyyksiä palkoissa.

Kohtuullista olisi, että edes vastuulliset ministerit ottaisivat asiaan kantaa ja vaatisivat selvityksiä. Esimerkiksi ympäristöministeri ei ole puhua pukahtanut asiasta. Hiljainen on ollut myös ydinenergian ylin valvoja kauppa- ja teollisuusministeri. Eikö juuri heidän pitäisi huolehtia kansalaisten turvallisuudesta, myös energiakysymyksissä? Passiivinen sivustaseuraaminen ei vastaa käsitystä poliittisesti vastuullisesta toiminnasta, kun epäkohtia Olkiluodosta on tulvinut esiin.

Paljon näkyvyyttä saavien ydinvoimalobbareiden ohella energiakysymyksissä kaipaa vertailutietoa, asiantuntijaseminaareja ja keskustelutilaisuuksia ydinvoimaan ja vihreään teknologiaan perustuvista vaihtoehtoisista energiamuodoista ja niiden realistisuudesta. Perämeren rannikolla asia kilpistyy pitkälti siihen, kummat ovat kestävämpi ratkaisu, ydinvoimalat vai tuulivoimapuistot.

***

Presidentti Tarja Halonen kertoi äskettäin lehtihaastattelussa, mitä lehtiä hän seuraa päivittäin. Koko kansan presidentillä on valitettavan valikoiva lehtimaku. Joukosta puuttuvat kaikki pohjoissuomalaiset lehdet, Kaleva mukaan lukien, ja useimmat puoluelehdet. Presidentin seuranta näistä lehdistä on ainoastaan koostettujen lehdistöreferaattien varassa.