Suo­ma­lais­ta tek­no­lo­giaa Cernin hiuk­kas­kiih­dyt­ti­meen

Euroopan hiukkastutkimuskeskuksen Cernin maailmanlaajuisessa verkostossa toimii yli 6 000 tutkijaa, joukossa professori Tuure Tuuva Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Euroopan hiukkastutkimuskeskuksen Cernin maailmanlaajuisessa verkostossa toimii yli 6 000 tutkijaa, joukossa professori Tuure Tuuva Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Hänen johtamansa työryhmä on kehittänyt optisen linkkikorttijärjestelmän tulevaan 27 kilometrin mittaiseen hiukkaskiihdyttimeen.

Parin vuoden kuluttua valmistuva kiihdytin on Cernin tähän mennessä järein tutkimuslaite. Sen avulla haetaan uutta tietoa aineen perusmuodoista ja niiden vuorovaikutuksesta.

"Tutkimuksen raaka-aine on hiukkasten törmäyksiin liittyvä mittaustieto, jota tulee valtavat määrät. Kortit auttavat tiedon vastaanottamisessa, käsittelyssä ja välittämisessä. Yhdellä ohuella optisella linkillä pystytään myös korvaamaan runsaasti tilaa vieviä sähköisiä kaapeleita", Tuuva kuvaa.

Prototyypit on valmistettu LTY:n Elektroniikan suunnittelukeskuksessa. Äskettäin tehdyt testaukset ovat onnistuneet hyvin ja järjestelmä on Tuuvan mukaan valmis Cerniin vietäväksi.

Kansainvälisen huipputeknologian varaan rakennettava kiihdytin kiertää jättimäisenä renkaana Geneven kaupungin alla ja koukkaa myös naapurivaltion Ranskan puolelle. Runsaat kaksi miljoonaa euroa maksavan renkaan huikeissa energioissa etsitään niin sanottua Higgsin hiukkasta, jota tutkijat pitävät avaimena maailmankaikkeuden yhtenäisteorialle.

"Teorian tueksi tarvitaan valtavasti kokeita", Tuuva sanoo.
Kiihdyttimen toimintaan kehitetyt ratkaisut tarjoavat myös kaupallisia haasteita, erityisesti tietojenkäsittelyssä.

"Päätarkoitus on uuden tiedon tuottaminen maailmankaikkeuden rakenteesta. Tekniset ongelmaratkaisut syntyvät ikään kuin sivutuotteena", Tuuva huomauttaa. Hyvä esimerkki Cernin innovatiivisuudesta on hänen mukaansa World Wide Web, joka luotiin alun perin eri puolilla maailmaa toimivien tutkijoiden yhteydenpitovälineeksi.

Ilmoita asiavirheestä