Euroopan avaruusjärjestön Esan Schiaparelli-laskeutujan signaali katosi juuri ennen oletettua laskeutumishetkeä Mars-planeetalle. Signaalia seurattiin Intiasta radioteleskoopeilla.
Schiaparellin emoluotain on kuitenkin yhä toimintakunnossa. Esa sai noin kello 19.35 Suomen aikaa vahvistussignaalin Marsia kiertävältä luotaimelta. Luotain laukaistiin matkaan noin seitsemän kuukautta sitten.
Varmaa oli, että laskeutujan laskuvarjo avautui, mutta ei ole selvää, toimivatko jarruraketit suunnitellusti. Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Walter Schmidt arvelee, että signaali katkesi antennin huonon suuntauksen takia.
- Ei ole siis selvyyttä, että toimivatko laskeutujan suihkumoottorijarrut vai eivät.
Laskeutumisen onnistumisesta tai epäonnistumisesta saadaan luultavasti tieto noin tunnin kuluttua, jolloin Marsia kiertävä Express-luotain tai laskeutujan Marsiin kuljettanut Trace Gas Orbiter -luotain varmistavat laskeutujan kohtalon.
- Laskeutuja on jossain Marsin pinnalla. Missä kunnossa? Se saadaan tietää pian, sanoo Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Maria Genzer. Genzer seuraa laskeutumista Esan tiloissa Saksassa.
Laskeutujassa on mukana Ilmatieteen laitoksen antureita, joilla on tarkoitus mitata planeetan paine- ja kosteusolosuhteita. Varmaa on, että toistaiseksi TGO-kiertorataluotain on kunnossa. Se jää kiertämään Mars-planeettaa ja etsimään merkkejä muun muassa metaanista.
- Aiemmat Mars-luotaimet ovat havainnoineet merkkejä metaanista, mutta nyt halutaan varmistus. Mistä metaani tulee planeetan pinnalta, ja onko se vulkaanista vai orgaanista alkuperää? kertoo tutkija Timo Nikkanen Ilmatieteen laitokselta.
Maassa metaania syntyy yleensä elävien mikrobien toiminnasta. Esan ja Venäjän Roskosmosin yhteisen ExoMars-hankkeen suurin tavoite on selvittää, onko Marsissa edellytyksiä elämälle.