Suomalainen kirjallisuus sai vahvan annoksen huomiota kuluneella viikolla Moskovassa, kun Suomi oli Moskovan tämänvuotisten Non/Fiction -kirjamessujen teemamaa. Kustantamot toivovat, että tuloksena olisi uusia käännös- ja kustannussopimuksia Venäjälle.
Esillä kirjamessuilla oli noin 50 kirjailijaa, kustantajaa ja sarjakuvataiteilijaa Suomesta, mm. kirjailijat Sofi Oksanen ja Roman Schatz sekä runoilijat Henriikka Tavi sekä Miia Toivio.
Yksi suuri painopistealue oli lastenkirjallisuus, jota esitteli mm. Herra Huun kehittäjä Hannu Mäkelä sekä Sinikka ja Tiina Nopola, joiden Heinähattu ja Vilttitossu -kirjoja on käännetty viime vuosina venäjäksi.
Järjestäjien mukaan Suomi-teema on näkynyt mediassa erittäin hyvin.
-- Olemme olleet tosi iloisesti yllättyneitä. Tiedotusvälineet ovat olleet meidän kimpussa alusta alkaen, iloitsi Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen Filin johtaja Iris Schwank.
-- Paljon on saatu myös uusia lukijoita, sillä nyt on sellainen onnellinen tilanne, että viime ja tänä vuonna on saatu aika paljon kirjallisuutta käännettyä venäjäksi.
Krohnia, Rimmistä ja Oksasta venäjäksi
Kustantajille kirjamessut olivat houkutteleva foorumi kohdata venäläisiä kollegoita.
-- Itse olen lähinnä käyttänyt aikaa venäläisten kustantamoiden tapaamiseen, ja olen esitellyt heille meidän kirjojamme. Tavoitteena on, että saisimme myytyä heille Venäjän julkaisuoikeuksia, sanoi Teos-kustantamon toimitusjohtaja Maria Säntti.
Venäjä ei ole suomalaiselle kirjallisuudelle kovin suuri myyntikohde, mutta markkinoiden arvellaan olevan kasvussa. Tänä syksynä venäjäksi on ilmestynyt kymmenisen suomalaista käännöskirjaa, esimerkiksi Leena Krohnin romaani Ihmisen vaatteissa. Kirjamessulla esiteltiin myös samaan romaaniin perustuva elokuva, Liisa Helmisen ohjaama Pelikaanimies.
Sofi Oksasen Finlandia-ehdokkaasta, Viron lähihistoriasta kertovasta romaanista Puhdistus on myös tehty käännössopimus Venäjälle. Keväällä venäjäksi ilmestyy myös Mikko Rimmisen Pussikaljaromaani.
-- On kuitenkin sanottava, että kyllä se on yleensä yhden käden sormilla laskettavissa kuinka monta suomalaista kirjaa ilmestyy venäjäksi per vuosi, Säntti myönsi.
Venäjällä kiinnostaa lähihistoria
Kirjamessuilla esiintyi myös lukuisia venäläisiä kirjallisuustähtiä, mm. Bolshaja Kniga --palkinnon finalistit. Bolshaja Kniga eli Suuri kirja on melko uusi mutta nopeasti huomiota saanut kirjallisuuspalkinto, jonka pääpalkinnon arvo on 5,5 miljoonaa ruplaa eli 150 000 euroa.
Suurimman huomion vei kilpailukauden 2007--2008 voittanut Vladimir Makanin. Makaninin romaani Asan kertoo Tshetshenian sodasta, jonka tuoksinassa kirjan päähenkilö, majuri Zhilin, käy arkista polttoaine- ja elintarvikekauppaa. Kirjaa on kiitelty, mutta se on myös nostattanut moitteita, sillä Makanin on kirjoittanut kirjan ilman minkäänlaista omakohtaista kokemusta Tshetsheniasta.
Myös suuri osa muista palkituista oli kirjoittanut lähihistoriasta tai tunnettujen venäläisten kohtaloista.
Monet näytteilleasettajista ja messukävijöistä nimesivät kuitenkin runouden Venäjän tämän hetken kiinnostavimmaksi kirjallisuuden alaksi.
-- Kokeileva nykyrunous on ala, joka on mennyt todella vahvasti eteenpäin, totesi Vremya-kustantamon johtaja Dmitri Gasin. Asiakkaat olivat samaa mieltä.
-- Minusta todella sisällyksekkäitä kirjoja pitäisi olla kuitenkin nykyistä enemmän. 80 prosenttia Venäjän nykykirjallisuudesta on pelkkää kertakäyttöviihdettä, tuhahti puolestaan parikymppinen Aleksandr.