Ympäristöministeriö jatkaa rajan takana Kostamuksessa toimivan Karjalan Pelletti Oy:n ympäristöhankkeiden rahoittamista vaikka yhtiön rikinpoistolaitteisiin jo aikaisemmin satsatut 2,5 miljoonaa euroa ovat menneet käytännössä haaskioon. Suomalaisjärjestelmä ei ole toiminut päivääkään, koska yhtiö ei ole vastannut sille urakkaan kuuluneesta rahoitus- ja rakennusosuudesta.
Vuosien saatossa kylmilleen jäänyt laitteisto on vanhentunut ja rapistunut osin käyttökelvottomaksi.
Vielä pari vuotta sitten ministeriössä uhkailtiin jäädyttää kaikki lähialuevaroin toteuttavat ympäristöhankkeet Karjalassa Karjalan Pelletti Oy:n sopimusrikkomuksen takia.
Tärkeä järjestelmä
Uusimmalla 148 182:n euron avustuksella ministeriö osallistuu yhtiön ympäristöhallintajärjestelmän rakentamiseen. Venäläisten oma osuus on 31 300 euroa eli noin viidennes suomalaisosuudesta. Karjalan Pelletti on osa Venäjän suurimpiin, varakkaimpiin ja tuottavimpiin yrityksiin lukeutuvaa Severstal-konsernia.
Yhtiön tavoittelemalla ISO 14001-ympäristönhallintajärjestelmällä on tärkeä yrityskuvallinen merkitys. Sertifioituna se on tae siitä, että yritys on sitoutunut ympäristöjärjestelmiensä jatkuvaan kehittämiseen.
Suomessa järjestelmää tavoittelevat yritykset vastaavat sen rakentamisesta omin varoin.
Rahat menneet
Vaikka ympäristöministeriössä myönnetään, että rikinpoistojärjestelmään 1990-luvun puolivälissä myönnetyt rahat "ovat ehkä lopullisesti menneet", ei uutta satsausta pidetä riskisijoituksena eikä lähialueyhteistyön periaatteiden vastaisena.
Lähialuehankkeista ympäristöministeriössä vastaava neuvotteleva virkamies Kristiina Isokallio perustelee ministeriönsä osallistumista pellettitehtaan ympäristöhallintajärjestelmän rakentamiseen myönteisen ympäristöajattelun kehittämisellä.
"Samalla yritämme saada heidät uskomaan, että järjestelmän sertifiointi edellyttää suomalaislaitteiston käyttöön ottoa", Isokallio sanoo.
Hän myöntää, että tehtävä on vaikea ja saattaa osoittautua jopa mahdottomaksi.
"Tehtaan johdon viesti on ollut, että he eivät tätä järjestelmää tarvitse", Isokallio sanoo.
Ympäristöministeriön työkaluna Kostamuksessa on lahtelainen Enemi Oy. Se kouluttaa ministeriön varoin pellettitehtaan väkeä rakentamaan ympärisöstandardin sertifiointivalmiiksi.
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi ei tunne ministeriönsä lähialuerahoituksen yksityiskohtia, koska "ne paperit eivät kulje minun pöytäni kautta".
"Olisiko syytä kuljetuttaa?"
"Tietenkin jos alkaa olla sellaisia käsityksiä, että asiat eivät mene hyvin, niin silloin kyllä", Hautojärvi vastaa.
Hänen mielestään yleisperiaate päätöksenteossa on, että "jos jokin menee pieleen niin on syytä tulla varovaiseksi ja ottaa opiksi".
Hautojärvi muistuttaa kuitenkin siitä, että "Venäjä-yhteistyö ei ole ongelmatonta millään sektorilla".
Ympäristöyhteistyöhön on Hautojärven mielestä hyvät perusteet. "Venäjän ympäristöongelmat tahtovat valua rajan yli, ja siksi on meidän omakin etumme puuttua niihin", Hautojärvi sanoo.