Vuonna 2015 Suomen YK-liitto, Partiolaiset ja Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi luovuttivat YK:n pääsihteerille Ban Ki-Moonille aloitteen päätöslauselmasta, joka koski nuorten roolia konflikteissa ja rauhan rakentamisessa.
Tästä aloitteesta syntyi Päätöslauselma 2250 – Nuoret, rauha ja turvallisuus. Tämä YK:n turvallisuusneuvoston yksimielisesti hyväksytty lauselma on laillisesti sitova ja kuuluu YK:n peruskirjan lukuun “kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpito”.
Päätöslauselma jakautuu viiteen osa-alueeseen: osallistuminen, ennaltaehkäisy, suojelu, kumppanuudet sekä vetäytyminen ja sopeuttaminen.
Se on laaja sitoumus, joka ottaa nuoret kokonaisvaltaisesti huomioon konflikteissa ja tunnustaa nuorten positiivisen roolin rauhan rakentamisessa ja kestävän rauhan edellytysten kehittämisessä.
Nuoria koskevalle päätöslauselmalle oli selkeä tarve: nuoret on pitkään nähty konflikteissa joko uhreina tai väkivallan tekijöinä, eikä heidän merkittävää rooliansa ole tunnustettu rauhanneuvotteluissa.
Lisäksi maailmassa on tällä hetkellä noin 1,8 miljardia 10-24-vuotiasta nuorta – enemmän kuin koskaan ennen. Nuoret ovat usein enemmistönä maissa, joissa konflikteja esiintyy. 2250-päätöslauselma pyrkii muuttamaan yksipuolista kuvaa nuorista ja ottamaan heidät mukaan rauhantyöhön kumppaneiksi, sillä kestävää rauhaa ei voi syntyä ilman nuorten ja uusien sukupolvien osallistumista.
Nuoret ovat erityisen suojelun tarpeessa; fyysisen ja henkisen väkivallan lisäksi nuorten tulevaisuuden rakenteita on suojeltava. Tämä tarkoittaa sekä koulutusmahdollisuuksien takaamista että sananvapauden, yksilönvapauden ja muiden oikeuksien suojelua, jotta uusien sukupolvien rakentama maailma olisi kestävä ja elämisen arvoinen.
Rauhantyössä tai konflikteissa nuorten roolia ei muuta pelkkä päätöslauselma – toimeenpano tekee sen. Tarvitaan konkreettisia keinoja ja selkeä suunnitelma aktiivisen osallistumisen lisäämiseksi.
Suomi onkin maailman ensimmäisenä maana työstämässä 2250-päätöslauselman toteuttamisen askelmerkkejä. Toimeenpanosuunnitelman laatimista johtaa ulkoministeriö, joka konsultoi suomalaisia nuoriso- ja rauhantyön toimijoita. Nuorisojärjestöjä ja -toimijoita kuullaan nuorten asioiden asiantuntijoina, jotta ymmärretään, mitkä suomalaisen yhteiskunnan rauhan rakentamisen lähtökohdat ja sokeat pisteet ovat.
Vaikka Suomi ei ole konfliktimaa, rauhan rakentaminen on täälläkin ajankohtaista varsinkin vihapuheen, koulu- ja nettikiusaamisen sekä rasismin ehkäisemiseksi ja turvallisen ilmapiirin rakentamiseksi.
Rauha ei ole siis vain avoimen konfliktin puutetta, vaan turvallisuuden tuntua ja kestävien, rauhaa ja hyvää tulevaisuutta edistävien rakenteiden kehittämistä.
Vuosi 2019 on 2250-päätöslauselman ja sen toimeenpanon kannalta merkittävä. Keväällä ulkoministeriö järjesti maailman ensimmäisen päätöslauselmaa koskevan kansainvälisen konferenssin, jossa kymmenet rauhantyötä tekevät nuoret eri puolilta maailmaa kokoontuivat jakamaan näkemyksiään nuorten roolista konflikteissa.
Konferenssi sekä nuorisojärjestökonsultaatiot loivat pohjaa Suomen 2250-toimeenpanosuunnitelmalle.
Kansalaisjärjestöjen väsymätön työ nuorten rauhantyön puolesta eduskuntavaalien alla johti hallitusohjelmakirjaukseen, jossa ”Suomi jatkaa tukeaan Nuoret, rauha ja turvallisuus -teeman mukaisille toimille ja laatii kansallisen toimeenpano-ohjelman 2250-päätöslauselman toteuttamisesta.”
Suomen YK-nuoret yhdistävät voimansa useiden kansalaisjärjestöjen kanssa ja toteuttavat Suomen ensimmäisen Nuorten rauhanviikon 16.-21. syyskuuta.
Viikon tarkoituksena on tuoda yhteen nuoria ja innostaa heitä toimimaan yhdessä rauhanomaisen tulevaisuuden puolesta.
Viikon aikana järjestetään ohjelmaa ympäri Suomea, muun muassa suvaitsevaisuuteen ja rasismin ehkäisyyn liittyviä keskustelutilaisuuksia, Peace United -jalkapallo-otteluita, konflikteja ja ilmastonmuutosta käsitteleviä elokuvailtoja sekä nuorten rauhantyöhön kannustavia kouluvierailuja.
Nuorten rauhanviikko huipentuu YK:n kansainvälisenä rauhanpäivänä pidettävään seminaariin 21. syyskuuta. Seminaarissa Suomen YK-nuoret yhdessä suomalaisten kansalaisjärjestöjen kanssa julkaisevat 2250-päätöslauselmaa koskevan kannanoton.
YK-nuorten ja kansalaisjärjestöjen yhteisen kannanoton tarkoituksena on kannustaa Suomea kunnianhimoisiin tavoitteisiin päätöslauselman toimeenpanossa ja myös sen esiin nostamiseksi EU:n puheenjohtajuuskaudella.
Saadessaan näkyvän paikan kansainvälisillä kentillä suomalainen nuoriso- ja rauhantyö on rohkea tulenkantaja Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman sekä osallistavan ja turvallisen yhteiskunnan rakentamisessa.
Heidi Saarinen on Suomen YK-nuorten puheenjohtaja.