Suo­ma­lais­me­pit ha­lua­vat par­la­men­tin vaa­ti­vim­piin va­lio­kun­tiin

Suomalaismepit eivät aio jäädä seinäruusuiksi europarlamentissa, vaan he haluavat päästä parlamentin merkittävimpien -- ja samalla myös halutuimpien -- valiokuntien jäseniksi.

Satu Hassi ja Liisa Jaakonsaari osallistuivat eurovaalipaneeliin Oulussa.
Satu Hassi ja Liisa Jaakonsaari osallistuivat eurovaalipaneeliin Oulussa.

Suomalaismepit eivät aio jäädä seinäruusuiksi europarlamentissa, vaan he haluavat päästä parlamentin merkittävimpien – ja samalla myös halutuimpien – valiokuntien jäseniksi.


Valiokuntajäsenyyksillä on europarlamentissa suuri merkitys, sillä ne määräävät paljolti sen, minkä alan asioiden parissa kyseinen meppi tulee viisivuotiskaudellaan toimimaan.


Etenkin jos valiokunta valitsee mepin laatimaan mietinnön jostakin komission lakiesityksestä, hän pääsee tällöin vaikuttamaan vahvasti kyseisen aihepiirin lainsäädäntöön.


Suomalaismeppejä kiinnostaa eniten parlamentin ympäristövaliokunta, joka on perinteisesti ollut yksi keskeisimmistä valiokunnista. Ympäristövaliokunnan oven väliin ovat jalkansa tunkeneet Satu Hassi (vihr.), Mitro Repo (sd.), Ville Itälä (kok.), Eija-Riitta Korhola (kok.) ja Sirpa Pietikäinen (kok.).


Kolmesta viimeksi mainitusta todennäköisesti ainakin yksi joutuu pettymään, sillä valiokuntaan tuskin otetaan kaikkia kolmea suomalaista kokoomusmeppiä.


Korhola ja Hassi ovat kiinnostuneita myös kenties kaikista arvostetuimmasta valiokunnasta eli teollisuus- ja energiavaliokunnasta. Sen jäseneksi haluaisi myös Hannu Takkula (kesk.).

Nokkimisjärjestys pätee

Ex-työministeri Liisa Jaakonsaari (sd.) haluaa parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokuntaan, johon ovat pyrkimässä myös Sari Essayah (kd.) ja Sirpa Pietikäinen.


– Erilaiset työelämän kysymykset ja työllisyyteen liittyvät asiat ovat seuraavan viiden vuoden aikana suurimpia kysymyksiä, kun työttömyys nousee rajusti, Jaakonsaari perustelee valintaansa.


Valiokuntapaikkojen jaossa pätee nokkimisjärjestys, jonka mukaan kokeneemmat tai esimerkiksi ministerinä toimineet mepit pääsevät helpommin raskaimpiin valiokuntiin. Näin ollen esimerkiksi vasta-alkaja Mitro Revon jäsenyys ympäristövaliokunnassa saattaa jäädä vain haaveeksi.


Toinen vasta-alkaja Riikka Manner (kesk.) haluaa – keskustapuolueen linjaan sopien – aluekehitys- ja maatalousvaliokuntiin.


– Jos Lissabonin sopimus tulee voimaan, niin parlamentin valta maatalouspolitiikassa kasvaa merkittävästi, Manner muistuttaa.


Parlamentissa on kaikkiaan 20 valiokuntaa, joiden vastuualueet vaihtelevat naisten asemasta ja kalastusasioista kuluttajansuoja- ja liikenneasioihin. Kukin meppi voi olla varsinaisena jäsenenä yhdessä valiokunnassa ja varajäsenenä toisessa.


Uusi europarlamentti lyö valiokuntajäsenyydet lukkoon ensimmäisellä täysistuntoviikollaan, joka alkaa tiistaina Ranskan Strasbourgissa.

Ilmoita asiavirheestä