Suomalaisleireillä Itä-Karjalassa jatkosodan aikana olleet venäläiset entiset lapsivangit vetoavat presidentti Tarja Haloseen ja Suomen eduskuntaan saadakseen korvauksia leiriajan aiheuttamista kärsimyksistä.
Asiasta kertoi entisten alaikäisten leirivankien yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja petroskoilainen Klavdia Njuppijeva. Hän esiintyi Marja-Leena Mikkolan kirjan "Menetetty lapsuus - suomalaismiehittäjien vankeudessa 1941-44" julkistamistilaisuudessa Helsingissä.
Njuppijevan mukaan elossa on yhä noin 8 000 entistä suomalaisten keskitysleirien vankia. Enimmillään leireissä oli jatkosodan aikana 25 000 venäläistä, lähinnä naisia, lapsia ja vanhuksia.
Entiset leirivangit ovat nyky-Karjalassa joutuneet vaikeaan tilanteeseen, koska pienien eläkkeiden takia he eivät aina pysty hoitamaan sairauksiaan tai hankkimaan kalliita lääkkeitä.
Njuppijeva muistutti, että lähes kaikilla leirivangeilla on sairauksia, joista suuri osa johtuu leiriaikojen nälästä ja kylmyydestä.