Suomalaisilla ja ruotsalaisilla lapsilla ja nuorilla on venäläisiä lapsia huomattavasti enemmän psykosomaattista oireilua, kuten univaikeuksia, päänsärkyä ja ärtyneisyyttä.
Venäjällä lasten ja nuorten tupakointi ja alkoholin käyttö sekä tappeluihin osallistuminen oli huomattavasti yleisempää kuin naapurimaissa. Venäjällä nuoret viettävät paljon aikaa kavereidensa kanssa, kun sen sijaan Suomessa ja etenkin Ruotsissa on nuoria, joita vaivaa yksinäisyys.
Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan koordinoimassa ArctiChildren-hankkeessa on selvitetty Barentsin alueen kouluikäisten lasten ja nuorten psykososiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja riittävää tukea antavaa sosiaalista ympäristöä. Tutkimustulosten avulla yliopistot ja kouluyhteisöt rakentavat mallin, joka mahdollistaa koulutuksen ja kouluyhteisöjen kehittämisen yli rajojen pohjoisella alueella.
Tutkimustuloksia julkistettiin perjantaina Rovaniemellä. Projektipäällikkö Eiri Sohlman ja tutkija Arto Ahonen korostivat, että psykososiaalista hyvinvointia voidaan edistää yhdistämällä opetukseen kokemuksellisuus ja taide.
Lisäksi on puututtava koululaisten stressioireisiin ja päihteiden käyttöön.
Sohlman kaipaa keskustelua siitä, korostaako tämän päivän yhteiskunta liikaa tiedon ja taidon merkitystä ihmisenä kasvamisessa, vaikka sitä on myös oman persoonallisen ja kulttuurisen identiteetin löytäminen.
Suomalaisissa ja ruotsalaisissa yhteistyökouluissa onkin alettu hyödyntää kokemuksellisuutta ja taiteen eri muotoja lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kokemusten ja taiteen avulla voidaan Sohlmanin mukaan vaikuttaa myönteisesti myös lasten ajatuksiin ja käsityksiin omasta itsestään ja terveydestään.
Norjan tulokset puuttuvat
Tutkimukseen osallistuivat 1 142 oppilasta Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän 17 kouluista. Suomesta tutkimukseen osallistuivat kaupunkikouluna Korkalovaaran koulut Rovaniemellä ja maaseutukouluna Sevettijärven koulu Inarissa. Tutkimuksen kohteena ovat olleet 13-15-vuotiaat oppilaat. He ovat osallistuneet laajan terveyskyselyyn, jossa on 174 muuttujaa.
Tutkija Ahonen korostaa, että otos on tilastollisesti edustava, mutta tulokset ovat kuvailevan tason tuloksia. Hän odottaa vielä Norjan koulujen tutkimustulosten valmistumista ensi syksynä.
Ahosen mukaan on mielenkiintoista nähdä, onko norjalaisten nuorten hyvinvoinnista eroja muiden pohjoismaiden nuorten hyvinvointiin verrattuna.
Venäläiset nuoret seurallisimpia
Venäläisistä nuorista yli puolet viettää aikaansa ainakin kerran viikossa ystäviensä kanssa ja he pitävät muullakin tavalla yhteyttä kavereihinsa.
Suomessa ja etenkin Ruotsissa yksinäisyys vaivaa noin kymmentä prosenttia nuorista. Tutkija Arto Ahosen mielestä tästä kohderyhmästä on syytä huolestua.
Venäläisillä psykosomaattinen oireilu on huomattavasti vähäisempää kuin naapurimaissa. Koska tutkimuksessa ei ole menty syiden kartoittamiseen, ei voida sanoa, johtuuko venäläisten vähäinen psykosomaattinen oireilu sosiaalisten suhteiden runsaudesta.
Suomalaislapset suhtautuvat kielteisemmin kouluun. Peräti puolet suomalaisista oppilaista ei pitänyt paljon tai ei lainkaan koulun käynnistä.
Koulukiusaamista esiintyy eniten Venäjällä ja Suomi jää siinä Ruotsin ja Venäjän välimaastoon.