Tuoreen tutkimuksen mukaan 8?10-vuotiaat suomalaislapset ovat omaksuneet erilaiset informaatioteknologian laitteet luontevasti osaksi arkipäivää. Nykylasten kansalaistaidot riittävät hyvin esimerkiksi teledemokratian kehittämiseen, tutkijat arvioivat.
"Kysymys kuuluu, yltävätkö nykyisten virkahenkilöiden ja poliittisten päättäjien kyvyt lasten tasolle", sanovat tutkijat Juha Suoranta ja Hanna Lehtimäki.
Mediakulttuuri muodostaa tutkijoiden mielestä lapsille merkittävän oppimis- ja toimintaympäristön. Nykylapsilla on kykyä tulkita mediasisältöjä ja käyttää apuna tietoteknisiä laitteita. Tutkimuksen perusteella voi päätellä, että lapset eivät opi näitä taitoja koulussa, vaan kehittyvät niihin arjen kautta.
"Mediataitojen kehitykselle on otollista, että lapset voivat keskustella median käytöstä ja sisällöistä aikuisten kanssa. Siksi on hälyttävää, että suhteellisen moni lapsi kokee, että heidän vanhempansa ovat liian kiireisiä. Lapset kokevat, ettei heitä kuunnella tarpeeksi kodissa eikä koulussa", Lehtimäki pohtii.
Vastoin yleistä oletusta viestintävälineiden käyttö ei tutkimukseen mukaan syrjäytä muita harrastuksia. Päinvastoin, televisiota katselevat lapset käyttävät myös tietokoneita, lukevat kirjoja ja harrastavat muita asioita.
"Lasten mediakulttuuri täyttyy viihteestä, ja myös viestintävälineiden käyttö on pääasiassa viihteellistä. Lasten elämä mediakulttuurissa on myös yksityistynyt. Televisiota katsellaan ja mediaa käytetään usein yksin omassa huoneessa."
"Tutkimus osoitti, että kännykkä on lapsille ennen kaikkea pelilaite, ei viestintäväline tai turvalinja. Perheen arkea ei järjestellä paljonkaan kännykän avulla. Kännykkäkasvatus ei siis ole yleistä", sanoo Suoranta.
Tutkimusaineisto kerättiin vajaalta tuhannelta lapselta kyselytutkimuksella, jota täydennettiin haastatteluilla. Kirjoittajista Juha Suoranta työskentelee aikuiskasvatuksen professorina Joensuun yliopistossa ja tohtori Hanna Lehtimäki liikkeenjohdon konsulttina. Tutkimus on julkaistu New Yorkissa.