"Viron ja Suomen yhdistävä tekijä on ennen kaikkea kieli", Viron Suomen suurlähettiläs Merle Pajula sanoo, ja ehdottaa, että suomalaiskouluissa voisi opiskella jatkossa viron kieltä.
Tämä antaisi Pajulan mukaan valtavan pääoman myös niille suomalaisnuorille, jotka lähtevät opiskelemaan Viron yliopistoihin. Opintoja ei tarvitsisi aloittaa kielikylvyllä.
Pajulan mielestä viroa pitäisi voida opiskella ainakin valinnaisaineena Suomen peruskouluissa. "Niissä kunnissa, joissa asuu keskimääräistä enemmän virolaisia maahanmuuttajia voisi olla vironkielistä opetustakin."
Tuoreiden tilastojen mukaan Suomessa asuu vakituisesti noin 28 000 virolaista maahanmuuttajaa. Viikoittain Suomenlahden yli seilaa iso joukko työvoimaa.
Pajula muistuttaa, että suomalaisilla on Ruotsiin muuttaneista kokemuksia äidinkielen merkityksestä. "On tärkeää, että ihminen on vahva yhteiskunnan jäsen. Puolikielisenä identiteetti ei kehity."
Pajulan mukaan kielisukulaisuuden vuoksi Virolle mentaliteetin läheisyys Suomen kanssa on paljon isompi kuin minkään muuan maan kanssa.
Tunneli yhdistäisi
vielä tiiviimmin
"Viro on aina toivonut siltaa Suomeen, mutta tunnelikin Tallinnan ja Helsingin välillä kuulostaa hyvältä," sanoo suurlähettiläs Merle Pajula.
Pajulan mielestä tunneli yhdistäisi veljeskansat entistä tiiviimmin toisiinsa ja myös muuhun Eurooppaan. "Se avaisi junakuljetuksetkin ainakin Berliiniin asti myös Pohjois-Suomesta. Tunneli olisi valtava, suorastaan mullistava askel. Tietysti sen rakentaminen on tutkittava huolella", suurlähettiläs sanoo.
Viro vierailee tasavaltansa 90-vuotisjuhlien merkeissä eri puolella Suomea. Tänään tullaan kahdeksi päiväksi kylään Ouluun, joka on suurelle osalle virolaisia oudompi paikka Suomessa. Pajulan mukaan Virolle on tärkeää tulla tutummaksi eri puolilla Suomea. "Toivoisin sen olevan yhtä tärkeää suomalaisille."
Valtioiden kahdenväliset suhteet ovat hyvät. Suomalaisten isoveliasenne synnyttää aika ajoin virolaisissa kitkaa.
Pajula muistuttaa Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. "Siitä pitäisi olla selvää, että nuorin veli ei aina ole kehnoin. Suuruuskin on aina suhteellista."
Pajulan mukaan Virolle on ollut onnenpotku, että Suomi on hyvä naapuri ja veljeskansa, jolta on ollut opittavaa. "Kaikilla ei Euroopassakaan ole tällaisia naapureita."
Se, että maiden valinnat nyt välillä poikkeavat auttaa lähettilään mukaan molempia sekä Itämeren alueen yhteistä kehitystä. "Se antaa impulsseja ja stimuloi."
Pajula korostaa sen tärkeyttä, että naapurukset vetävät yhtä köyttä EU:n kehittämisessä. Yhteistyötä tulee tiivistää entisestään ja sen keskiöön nostaa Itämeri-yhteistyö.
Nato-jäsenyys täysin
Suomen oma asia
Turvapoliittisissa ratkaisuissaan maat ovat eri linjoilla, sillä Viro on Naton jäsen.
"On täysin Suomen oma asia, jos ja kun päätös jäsenyydestä tulee. Sinänsä Nato-jäsenyys on aina turvallisuutta lisäävä tekijä", Pajula vastaa siihen, miten Suomen Natoon meno lisäisi Viron turvallisuutta.
Hänen mukaansa Nato-jäsenyys ei ole enää klassisella tavalla turvallisuuskysymys. "Se on yhä enemmän myös liberaalin demokratian kehittämisen kysymys, jolla pyritään siihen, että kansainvälinen ilmapiiri olisi rauhallisempi, turvallisempi ja helpompi. Se on kaikkien yhteinen asia."