Suo­ma­lais­ko­tien hii­li­ja­lan­jäl­ki on suuri – iso osa ja­lan­jäl­jes­tä tulee asu­mi­sen pääs­töis­tä

Suomalaisen kotitalouden keskimääräinen hiilijalanjälki on eurooppalaisittain suuri. Tämä käy ilmi Norjan teknillis-tieteellisen yliopiston tekemästä tutkimuksesta.

Suomalaiset asuvat verrattain väljästi.
Suomalaiset asuvat verrattain väljästi.
Kuva: Pekka Peura

Suomalaisen kotitalouden keskimääräinen hiilijalanjälki on eurooppalaisittain suuri. Tämä käy ilmi Norjan teknillis-tieteellisen yliopiston tekemästä tutkimuksesta.

Tutkijat esittelivät Environmental Research Lettersissä ilmestyneessä artikkelissa, millainen hiilijalanjälki muodostuu kotitalouksissa 27:ssä Euroopan maassa.
Iso osa suomalaisten hiilijalanjäljestä koostuu asumiseen liittyvistä päästöistä. Suurta asumisen hiilijalanjälkeä selitetään muun muassa Suomen pienillä kotitalouksilla.

Tutkimusta johtaneen Diana Ivanovan mukaan asumispäästöihin vaikuttavat myös talvi sekä lämmitys- ja sähköntuotantotavat.

Asiasta uutisoi Suomessa ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Pitäisikö meidän yksinkertaisesti asua tiiviimmin, kestävän kiinteistöliiketoiminnan professori Seppo Junnila Aalto-yliopistosta?

– Ihmisillä tapahtuu resurssien jako kotitalouksien sisällä luontaisemmin helpommin kuin kotitalouksien välillä. Nyt kun me tiedetään, että yksinasuminen lisääntyy, niin meidän pitäisi ilman muuta kehittää niitä keinoja, miten kotitalouksien välillä jaetaan resursseja enemmän.

Onko Suomessa alueellisia eroja asumisen hiilikuormituksessa?

– Kun tulotaso kasvaa, niin toistaiseksi aina päästöt ovat kasvaneet. Niillä alueilla, missä tulotaso on korkeampi, havaitaan merkittävästi korkeampia päästöjä. Jos tehdään tilastotieteellinen operaatio ja poistetaan tulotason vaikutukset, niin käytännössä kaikkialla Suomessa on yhtenevät päästöt.

Asumisen energiankulutukseen kiinnitetään Suomessa huomiota, ja esimerkiksi uudiskohteista tehdään tiiviitä. Onko realistista, että asumisen hiilijalanjälkeä voitaisiin Suomessa vielä pienentää? Miten?

– Varmaan enemmän energian laadun kanssa. Nyt on tehty minun mielestäni jo se, mitä suoraan rakennusten energian säästöllä voidaan tehdä.

– Meillä on sitten kaksi tapaa parantaa sitä energian laatua. On rakennuskohtainen uusiutuvan energian hyödyntäminen ja keskitetty uusiutuvan energian hyödyntäminen.

Voidaanko rakennusteknisillä asioilla vielä merkittävästi vähentää asumisen hiilijalanjälkeä? Eikö energiatehokkuuteen kiinnitetä Suomessa jo paljon huomiota, VTT:n rakennetun ympäristön tutkimusprofessori Miimu Airaksinen?

– Esimerkiksi lämpimän käyttöveden kulutus ja yleensä veden kulutus ei ole merkittävästi vielä pienentynyt. Siellä voidaan taloteknisillä järjestelmillä paljon pienentää turhaa kulutusta, joka ei kuitenkaan huononna ihmisten elämisen laatua.

– Meillä on entistä enemmän asunnot ja muutkin rakennukset sähköistyneet. Meillä on paljon enemmän laitteita, jotka kuluttavat sähköä. Kun niitä ja tilojen lämmitystä ohjataan tarpeen mukaisesti, niin siinä on paljon vielä potentiaalia, jota pystytään säästämään. Tämän potentiaalin hyvä puoli on siinä, että se pystytään tekemään silloin, kun ihmiset eivät ole paikalla.

– Varsinkin, jos puhutaan tuulesta ja auringosta, niin tuotanto vaihtelee. Älykkäällä tekniikalla pystytään vastaamaan siihen, että myös siellä kulutuksen puolella voidaan tehdä joustoa eli kulutusta voidaan vähän siirtää toiseen hetkeen, joka taas koko energiajärjestelmälle on merkittävää. Kun isossa rakennuskannassa voidaan tehdä pieniä siirtoja, niin yhtäkkiä ei tarvita niin paljon varavoimakapasiteettia.