Suomenkielisen kaunokirjallisuuden matka ruotsalaisiin kirjakauppoihin on pidempi kuin karttakirjasta katsottuna näyttäisi. Viime vuosina esimerkiksi saksaksi on käännetty kolme kertaa enemmän kirjoja kuin ruotsiksi.
Positiivisiakin viestejä Ruotsin rajan murtumisesta on kuultu.
- Tarjonta on laajenemassa ja monipuolistumassa. Penseydestä voitiin puhua muutamia vuosia sitten, mutta tilanne on vähitellen muuttunut, sanoo kirjallisuuden vientiä edistävän FILIn johtaja Iris Schwanck.
Schwanck huomauttaa, että käännöskirjallisuus on kriisissä joka paikassa.
Suotuisammasta kehityksestä kertovat myös Ruotsissa asuvat kääntäjät. Marjut Hökfelt kertoo, että viime vuosina on tullut paljon kyselyjä varsinkin lasten- ja nuortenkirjoista. Hän kääntää muun muassa Leena Lehtolaisen Maria Kallio -sarjaa.
Varsinkin dekkareita on hankala myydä Ruotsiin, sillä niitä tehdään omasta takaa runsaasti.
- On helpompi myydä kirja Ruotsiin, jos se on myyty jo Saksaan ja mielellään johonkin englanninkieliseen maahan tai Ranskaan. Voi näyttää, että kiinnostusta löytyy, Hökfelt toteaa.