Presidentti Tarja Halosen mielestä Suomessa kannattaa tarkkaan pohtia, miten Suomi pystyy vastedeskin säilyttämään työpaikkansa niin, ettei niitä ulkoisteta esimerkiksi halvan työvoiman maihin. Euroopan unionin laajentumisen myötä asia nousee entistä enemmän esille.
Halosen mukaan yrityksiä ei voi pakottaa pysymään Suomessa eikä ovia ulkomaille voi sulkea.
- Meidän on pystyttävä sijoittamaan koulutukseen ja opetukseen samoin kuin tutkimukseen ja kehitykseen, Halonen sanoi torstaina Brasilian samannimisessä pääkaupungissa, jonne hän saapui ison liikemiesvaltuuskunnan kanssa.
Halosen matka on selvästi talouspainotteinen, mutta aiempaan tapaansa presidentti korosti, ettei hän ole talouselämän edustaja, vaan presidentti.
Ideana on, että tällaisilla talouselämän ja maan poliittisen johdon yhteisillä matkoilla voidaan edistää koko kansan etua.
Presidentti muistutti, ettei hän aja yksittäisen ihmisen eikä yksittäisen yrityksen etua, vaan sitä, että kaikilla suomalaisilla olisi leveämpi leipä.
Suomen ja Brasilian väliset suhteet ovat ongelmattomat, mutta presidentin mukaan yhteistyö voisi olla tuntuvasti tiiviimpää sekä poliittisesti että taloudellisesti.
Käytännön asiat esillä ministeriötapaamisissa
Ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäen (kesk.) johdolla yritysten edustajat tapasivat torstaina usean ministeriön edustajia.
Lehtomäen mukaan suomalaiset haluavat kuulla, millä tavoin Brasilia vastedes sitoutuu maailmankauppajärjestön WTO:n jatkoon. Brasilia veti WTO:n kauppakokouksessa kehitysmaiden ryhmää, joka tiukalla linjallaan vaikutti kokouksen epäonnistumiseen.
Ministeriövierailuilla Elektrobitin toimitusjohtaja Juha Sipilä haluaa kuulla seikkaperäisempää tietoa maan säännöksistä, jotka pakottavat yrityksiä laittamaan osan liikevaihdostaan tutkimuksen ja kehitykseen.
Elektrobitin kaltaiselle sopimussuunnitteluyritykselle tällainen pakko tuo lisää markkinoita. Elektrobitilla on Brasiliassa yksittäisiä sopimuksia ja parhaillaan yhtiö suunnittelee yrityksen perustamista maahan.
Ministeriötapaamisissa yritysten edustajat voivat tuoda esiin heitä askarruttavia kysymyksiä kuten miten verotus- ja viisumikäytäntö, työluvat ja muut säännökset ovat muuttumassa.
Yksi ikuisuusaihe on Suomen ja Brasilian välinen investointisuojasopimus, jonka Suomi allekirjoitti jo viime vuosikymmenen puolella. Brasilialaiset eivät ole vieläkään sitä allekirjoittaneet; he pelännevät, että sopimuksen allekirjoittaminen tuo ulkolaisille yrityksille liiankin hyvän suojan.
Presidenttien lounas
Perjantaina Halonen lounastaa Brasilian presidentin Luiz Inacío Lula da Silvan kanssa. Halonen tapasi Lulan ensimmäisen kerran Sveitsin Davosissa, jossa presidentit sopivat alustavasti Halosen Brasilian vierailusta.
Halosella ja Lulalla on samansuuntaisia näkemyksiä globalisaatiosta ja nyt Halonen on kiinnostunut kuulemaan, miten Lulan köyhyyden poisto-ohjelma on edennyt.
Suomalaista ilmasto-osaamista
sademetsien seurantaan
Brasilian valtaisista sademetsistä osa on tuhottu, mutta paljon on vielä jäljellä. Maan sademetsillä on iso vaikutus koko maailman ekologiaan.
Brasilian sademetsien hävittämisen heijastusvaikutuksia voidaan tutkia ja osin jo tutkitaan suomalaisilla mittauslaitteilla. Ilmatieteen laitoksella on tästä osaamista ja Vaisala, joka on maailman markkinajohtaja meteorologian laitteissa, on kehittänyt tähän välineet.
Presidentti Halosen valtiovierailu Brasiliaan tarjoaa Ilmatieteen laitoksen pääjohtajalle Petteri Taalakselle oivan mahdollisuuden tavata ministeriöiden edustajia ja kuulla mitä suunnitelmilla virkamiespuolella on menossa.
Ilmatieteen laitoksen kehitysprojektia Brasiliassa on hieman hidastanut se, kun vuodenvaihteessa presidentiksi valittu Luiz Inácio Lula da Silva vaihtoi myös Ilmatieteen laitoksen pääjohtajan. Uusi vetäjä on arvostettu tiedemies USA:sta ja Taalas uskoo tämän olevan hyvä lähtökohta suomalais-brasilialaiselle yhteistyölle.
Suomen Ilmatieteen laitos on ilmansaasteisiin ja ilmastomuutoksiin liittyvissä mittauksissa alansa kakkonen USA:n jälkeen. Useissa maissa kuten Intiassa ja Argentiinassa Suomi on otettu USA:ta kernaammin vastaan.
- Suomelle on hyvä kansainvälinen profiili, Taalas sanoo.