Suomella on sisäministeri Kari Rajamäen (sd.) mukaan hyvät mahdollisuudet saada edustajansa EU:n rajavalvontaviraston johtajistoon. Rajamäki ei suostu vielä nimeämään mitään tiettyä paikkaa eikä ketään henkilöä.
"Uskoisin, että tulemme onnistumaan siinä, että suomalainen osaaminen näkyy viraston johtotehtävissä, sijaitsee virasto missä tahansa. Työ ja näytöt varmistavat meille hyvät mahdollisuudet", Rajamäki toteaa.
Sisäministeri ei halua sulkea pois sitäkään mahdollisuutta, että Suomi lähtisi tavoittelemaan virastoa itselleen. "Nyt kun isot virastot ovat ratkenneet, kyllä sisäministeri kestää kuin mies sen, jos suomalainen osaaminen noteerataan ja virastoa pohditaan Suomen olosuhteisiin", Rajamäki lohkaisee.
Rajavalvontavirasto ei Rajamäen mukaan kuitenkaan voi olla vaihtoehto Suomeen tulossa olevalle kemikaalivirastolle, mutta se olisi erinomainen toiminnallinen yksikkö Suomelle. "Se olisi perusteltu myös siltä pohjalta, miten Suomea on kiitelty myös EU:n itärajan tehokkaasta valvonnasta sisäministeriön neuvostossa ja komissiossa."
Rajamäki lisää, että ainakin asiaosaamisen kannalta Suomi olisi pohdinnan arvoinen sijoituspaikka. "Meillä on erikoisosaamista ja erikoisasema."
Perään sisäministeri tähdentää, että Suomelle oli ensisijainen tavoite ja tärkeää saada iso virasto. Hänen arvionsa mukaan sijoituspaikasta on luvassa esitys jo alkuvuodesta. Vaikka rajavalvontaviraston alkuydin on 30-35 työntekijää, uskoo Rajamäki henkilökunnan varsin nopeasti nousevan sataan.
Rajamäki arvelee, että rajavalvontaviraston sijoituspaikasta kilpailtaessa taistossa ovat vahvasti mukana EU:n uudet jäsenmaat, etenkin Puola ja Unkari.
"Suomen intressi on joka tapauksessa varmistaa, että maarajoihin ja EU:n ulkorajoihin itäisellä suunnalla liittyvät erityiset tarpeet ja uhat otetaan huomioon sijaintiratkaisussa", Rajamäki toteaa.
Pitkä lista
tehotoimia
Suomen on monella tavalla pystyttävä vastamaan Venäjän rajavalvonnassa tapahtuvaan muutokseen, Rajamäki korostaa.
Ministerin lista on pitkä: itärajan valvontaan on saatava lisää henkilöresursseja, rajanylityspaikoilla henkilö- ja tavaraliikenteelle tarvitaan omat kaistat ja tarkastuspisteet. Rajan yli on päästävä jatkossa nopeammin.
Erittäin tärkeää Rajamäen mukaan on saada Vartius ja Kuusamon Suoperä kansainvälisiksi rajanylityspaikoiksi. Ne ovat tärkeitä strategisia ratkaisuja koko itärajan rajaylityssujuvuuden kannalta.
"Näin pystytään hallitsemaan tilanne ja helpottamaan kaakkoisrajan kasvavaa liikennetulvaa", Rajamäki toteaa. Hän on toiveikas siitä, että Kuusamosta saadaan raja auki kansainväliselle liikenteelle vuonna 2006.
"Vaikka nopeita muutoksia Suomen ja Venäjän rajalla ei ole tapahtumassa, Suomessa on syytä laajemminkin seurata rajantakaista kehityskulkua erityisen tarkasti ja varautua Venäjän järjestelemän muutoksiin", Rajamäki sanoo.
Kun Venäjä on siirtymässä rajalla varusmiehistä vakinaiseen rajavartijahenkilöstön Suomen mallin mukaisesti tämä on varmasti laadullisista toimintakykyä ja -edellytyksiä parantava, Rajamäki uskoo. Toisaalta se voi hänen mukaansa viedä valvontaa sotilaallisesta organisaatiosta enemmän virkahallintosuuntaiseksi.
Kun Venäjällä on kasvavia paineita tehostaa rajavalvonta Kaukasuksella ja keventää sitä Suomen rajalla, voi tällä sisäministerin mukaan heijastuksia laittoman maahanmuuttopaineen kasvamisena. "Tällä hetkellä yksittäisten laittomien rajanylittäjien ei pidä päästä kasvamaan bussilasteiksi tai isoiksi ryhmiksi", Rajamäki varoittaa.
"Kun Venäjä on siirtänyt koko rajavalvontansa turvallisuuspalvelulle (FSP) eli Suomen suojelupoliisia vastaavalle elimelle, pidän tärkeänä yhteyksien parantamista paitsi Venäjän sisäministeriöön myös turvallisuuspalvelun johtoon", Rajamäki jatkaa.
Perään hän kiitteler, että yhteistyö rajavalvonnassa on mennyt käytännönläheisempään suuntaan. Myös Venäjän raja-asemien tekniikkaa vastaa varusteiltaan pitkälti suomalaisia.
Eri kaistat ja tarkastuspisteet
Rajamäki muistuttaa, että henkilöliikenne on kasvanut vuosittain 10 prosenttia.Vaikka nyt on hetkellistä taantumaa, Venäjän myönteinen taloudellinen kehitys kasvattaa ostovoimaisten viisumivelvollisten matkustajien määrää. Sen osuus liikenteessä on jo yli 60 prosenttia.
"On selvää, ettei varakas venäläinen jonottele jatkossa älyttömiä aikoja. Suomen ostovoima täytyy olla myös sujuvien rajanylityspaikkojen osalta kunnossa", Rajamäki huomauttaa.
Tämä edellyttää hänen mukaansa henkilö- ja tavaraliikenteen tarkastusten erottamista: eri kaistoja, omia tarkastusrakennuksia ja lisää tarkistuspisteitä. Ainakin ruuhka-aikoina pitäisi lyhentää matkustajien puhutteluun käytettävää aikaa. Myös venäjän kielen taitoa tarvitaan Suomen rajoilla lisää.
Tarkastusten eriyttäminen on Nuijamaalla tavoite vuonna 2005 ja Vaalimaalla vuotta, paria myöhemmin.
"Myös Suomen logistista asemaa vahvistettava", Rajamäki painottaa. Hän haluaa viedä myös poliisin, tullin ja rajan yhteistyötä pitemmälle.
Lisäväki valvontaan välttämätön
Rajavalvontaan tarvitaan sisäministerin mukaan välttämättä myös lisää henkilöresursseja. "On arvioitu, että vuonna 2007 tarvitaan 160 uutta vakanssia itärajan alueelle. Tästä 55 voidaan hoitaa sisäisin järjestelyin, mutta 105 on nettolisäys. Tulen nostamaan rajavartiolaitoksen resurssikysymykset yhdeksi keskeiseksi kysymykseksi alkuvuodesta budjetin kehysneuvotteluissa", Rajamäki kertoo.
Tavaraliikenteen ruuhkissa Suomen keinovalikoina ovat hänen mukaansa rajoitettuja. Ruuhkat ovat aiheutuneet pääasiassa Venäjän tullin hitaasta tarkastustoiminnasta. "Asian on ollut jatkuvasti esillä yhteiskokouksissa. On molempien etu, että tämä saadaan hoidettua", Rajamäki toteaa.
Suomen asemaa EU:n ja Venäjän välisessä tavaraliikenteessä pitää hänen mukaansa vahvistaa.