Tuoreen tutkimuksen mukaan vähintään 100 000-200 000 suomalaista sai uudentyyppisen nen-loppuisen sukunimen 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä. Suomen ensimmäinen sukunimilaki tuli voimaan 1921, mikä viimeistään pakotti jokaisen kansalaisen ottamaan sukunimen itselleen.
Tiedot käyvät ilmi filosofian maisteri Sirkka Paikkalan suomen kielen Helsingin yliopistossa laaditusta väitöskirjasta "Se tavallinen Virtanen".
Sukunimet olivat paitsi nen-loppuisia usein myös suomalaiskansallisia, luontoaiheista kumpuavia. Tämän takia suomalaisen sukunimistön suosikkilistan kärjessä ovat edelleen sellaiset nimet kuin Virtanen, Nieminen, Mäkinen, Koskinen, Järvinen ja Lehtonen.
Suomalainen sukunimi nostettiin 1800-luvun lopulla suomalaisuuden symboliksi oman rahan, kielen, kirjallisuuden, teatterin, kansallismaisemien, kulttuurimonumenttien ja historian suurmiesten rinnalle. Lisäksi se nähtiin "itsenäisen kansakunnallisen yksilön tunnuksena" ja tasa-arvon merkkinä.