Vuoden tiedekirjan "Maailman painavin raha - Kirjoituksia 1600-luvun pohjolasta" voi sanoa syntyneen väitöskirjan ylijäämäaineistosta. Mirkka Lappalaisen vuonna 2005 valmistuneen väitöskirjan aiheena oli 1600-luvun suomalainen mahtisuku Creutzit.
"Väitöskirjaan ei mahtunut kaikki se kiva, joka oli tullut vastaan. Halusin myös kirjoittaa jotain vähän erilaista. Siksi tarjosin kustantajalle ideaa artikkelikokoelmasta."
Vuoden tiedekirja on kuin tarjotin, jolla on monenlaisia kulttuurihistoriallisia makupaloja. Artikkelikokoelman nimiaihe viittaa plooturahoihin, järjettömän kokoisiin Ruotsin valtion maksuvälineisiin. Raskaimmat plooturahathan painoivat lähes 20 kiloa, keskimäärin sentään vain 2-3 kiloa.
Myös väitöskirjastaan palkitun kirjoittajan mielessä hautuu jo uusia suunnitelmia. "Todennäköisesti siirryn ajassa ensiksi taaksepäin, Lappalainen kertoo. Hän sanoo haluavansa kirjoittaa historiaa, jota muutkin kuin ammattihistorioitsijat lukevat.
Julkisuudessa Mirkka Lappalainen on ehtinyt ottaa kantaa suomenkielisen tieteellisen julkaisutoiminnan puolesta. Paine julkaista englanniksi puskee myös historian tutkimukseen.
"Syy on ensisijaisesti siinä, että meitä arvioidaan samoilla kriteereillä kuin luonnontieteilijöitä. Luonnontieteissä kansainväliset tiedejulkaisut ovat tärkein foorumi. Niin pitää ollakin. Mutta voi kysyä, onko Suomen historiaa järkevintä julkaista ensisijaisesti kansainväliselle tiedeyhteisölle."
"Kuka sitten kirjoittaa Suomen historiaa Suomen kansalle?"