Suomi on ohittanut alkoholin kulutuksessa jo Italian ja Irlanti on selättänyt Ranskankin. Suomessa ja Irlannissa juomista on jarruttanut lähinnä vain taloudellinen lama. Toisin sanoen näissä maissa laihempi kukkaro merkitsee vähemmän pulloja, sanoo erikoistutkija Christoffer Tigerstedt Stakesista.
Suomen ja Irlannin kulutuksen kasvua selittänee Tigerstedtin mukaan myös se, että näiden maiden kulttuurit sietävät edelleen humalahakuista juomista. Tigerstedt on selvittänyt alkoholin kulutuksen ja alkoholihaittojen kehitystä EU-Suomessa ja selvitys julkistettiin torstaina Alkoholiohjelman seminaarissa Helsingissä.
Useimmissa vanhoissa EU-maissa alkoholia juodaan aiempaa vähemmän ja vain muutamassa maassa kulutus näyttää vain kasvavan. Näitä selvimmin nousu-uralla olevia maita ovat Irlanti ja Suomi, mutta myös Norjassa ja Ruotsissa kulutus näyttää olevan kasvusuunnassa.
Välimeren maissa ruokajuomana vesi
Italian ja Suomen kulutuskäyrät leikkasivat Tigerstedtin mukaan jo 2001 ja sen jälkeen Italian laskeva ja Suomen nouseva suunta on jatkunut. Nyt suomalaiset kulauttavat kurkkuunsa jo litran verran enemmän sataprosenttista alkoholia asukasta kohden kuin italialaiset. Vastaavasti Irlanti on noussut puolentoista litran verran Ranskan yläpuolelle.
Välimeren maissa viinin kulutuksen laskua selitetään kaupungistumisella, perhekoon nopealla pienenemisellä ja vapaa-ajan lisääntymisellä. Suomessa näiden samojen yhteiskunnallisten muutosten katsotaan lisänneen alkoholinkulutusta.
Tigerstedtin arvion mukaan Välimeren maiden kulutuksen laskua selittää paljolti se, että viini on ruokajuomana korvattu vedellä. Suomessa taas juomat ovat tulleet entistä enemmän jokapäiväiseen arkeen, mutta vanhat, humalaa arvostavat juomatavat eivät ole vastaavasti kadonneet.
Suomalaisten tuhti juominen näkyy selkeästi myös alkoholihaittojen kasvuna. Kun vuonna 1990 alkoholisairauksiin ja -myrkytyksiin kuoli 1 230 ihmistä, vuonna 2004 näitä alkoholin uhreja oli jo 1 860. Naisten kohdalla alkoholikuolemien kasvu on ollut lähes 80 prosenttia.
Maksasairauksista johtuvia kuolemia oli vuonna 2004 lähes kaksi kertaa enemmän kuin 1990, vaikka alkoholin kokonaiskulutus oli vain 16 prosenttia suurempi.
Hallituksen tavoitteet kaukana
Hallitus teki vuonna 2003 periaatepäätöksen, jonka mukaan alkoholin kokonaiskulutus olisi pitänyt kääntää laskuun ja alkoholin aiheuttamia haittoja lapsille ja perheille olisi pitänyt vähentää merkittävästi. Periaatepäätöksellä ei ollut aikataulua, mutta ainakaan hallituksen tällä toimikaudella näitä tavoitteita on vaikea saavuttaa, arvelee Tigerstedt.
Vastoin hallituksen tavoitteita kokonaiskulutus on kasvanut koko hallituskauden ajan. Vuonna 2002 kulutus oli 9,3 litraa ja vuonna 2005 jo 10,5 litraa sataprosenttista alkoholia asukasta kohti. Tilastojen mukaan alkoholin aiheuttamat kärsimykset lapsille, nuorille ja perheille ovat pikemminkin lisääntyneet kuin vähentyneet, sanoo Tigerstedt.
Viime maaliskuussa hallitus kirjasi laajan toimenpidepaketin alkoholihaittojen vähentämiseksi. Rajoituksia on tulossa alkoholijuomien vähittäismyynnin alkamisaikaan, oluen paljousalennuksiin ja alkoholimainontaan. Juomapakkauksiin on tulossa varoitusmerkintöjä ja alaikäisille myynnin valvontaa aiotaan tehostaa. Sen sijaan verojen korotusta hallitus ei esittänyt, vaikka vuoden 2004 veronalennus lisäsi alkoholinkulutusta selvästi.