Suo­ma­lai­sil­la ti­lai­suus päästä mukaan Aasian jäl­leen­ra­ken­ta­mi­seen

Kaakkois-Aasian tsunamituhojen jälleenrakentamisesta voivat suomalaisyrityksetkin päästä osalliseksi. Erityisesti saumaa olisi vesi- ja sanitaatioalan, sairaalalaitteiden, telekommunikaation ja energia-alan yrityksille sekä liikenneväylien rakentajille.

Kaakkois-Aasian tsunamituhojen jälleenrakentamisesta voivat suomalaisyrityksetkin päästä osalliseksi. Erityisesti saumaa olisi vesi- ja sanitaatioalan, sairaalalaitteiden, telekommunikaation ja energia-alan yrityksille sekä liikenneväylien rakentajille.

- Sopivia hankkeita varten ja yhteyksien luomisessa yritykset voivat ottaa yhteyttä meihin, sanoo johtaja Matti Rasimus Finprosta.

Rasimus kuitenkin huomauttaa, että Aasian jälleenrakennusprojekteja varten yrityksistä on löydyttävä oikeaa asennetta.

- Pikavoittoja tuskin on tarjolla, ja yrityksillä pitää olla sopivat tuotteet ja palvelut, Rasimus sanoo.

Suomalaisyritysten pitäisi olla ajoissa liikkeellä. Tarjouspyyntövaiheessa mukaanmeno on jo liian myöhäistä.

Rasimus tähdentää, että tarkoitus olisi ennen kaikkea luoda hankkeita, joista yritykset voivat kehittää oikeaa bisnestä.

Hän kuvailee Kaakkois-Aasian tämänhetkistä tilannetta eräänlaiseksi välivaiheeksi, jossa tarjolla olevat hankkeet ovat vielä nimettyä toteuttajaa vailla. Sen vuoksi varsinkin pk-yritykset voisivat hyödyntää Finpron yhteyksiä ja paikallistietämystä.

Finprolla on eri puolilla maailmaa viitisenkymmentä vientikeskusta, muun muassa Thaimaassa, Intiassa ja Malesiassa.

- Varsinaiset rakennusurakat menevät varmasti paikallisille rakennusyhtiöille, mutta suomalaisilla olisi mahdollisuus päästä mukaan esimerkiksi suunnittelu- ja konsultointihankkeisiin ja sairaalateknologian toimittajiksi, Rasimus sanoo.

Harvan suomalaisyrityksen rahkeet riittävät yksinään tietyn hankkeen läpivientiin, mutta tilaisuus päästä jonkin isomman firman alihankkijaksi on todennäköistä.


Jälleenrakentaminen ei
merkitse entistämistä


Tapaninpäivän tsunamin vaikutukset levisivät kaikkiaan 12 maan alueelle. Kansainväliset järjestöt, Euroopan unioni ja yksittäiset valtiot ovat luvanneet jälleenrakentamiseen rahaa miljardien eurojen arvosta.

Jälleenrakentaminen ei välttämättä kuitenkaan merkitse sitä, että tuhotut alueet rakennettaisiin entiselleen.

- Monessa paikassa varmasti mietitään, kannattaako kalastus- ja maanviljelyalueita rakentaa uudelleen, jos sekä väestö että rakennukset ovat tuhoutuneet. Maataloutta hankaloittaa sekin, että merivesi on suolannut maaperän viljelykelvottomaksi, Rasimus sanoo.

Niin ikään telekommunikaatioyhteyksien jälleenrakentamisessa saatetaan hypätä yhden vaiheen yli ja rakentaa suoraan langattomaan viestintään soveltuvat verkot.

Rasimus huomauttaa, että tärkeää on myös palauttaa ihmisten tulonhankkimismahdollisuudet mahdollisimman nopeasti.

Ilmoita asiavirheestä