Suomalaiset suhtautuvat yleensä myönteisesti kansainväliseen adoptioon, mikä helpottaa adoptoitujen nuorten arkea. Väestöliiton mukaan heihin suhtaudutaan suopeammin kuin muihin maahanmuuttajaryhmiin.
Suomeen muista maista adoptoidut kokevat itsensä suomalaisiksi. Väestöliiton tutkimuksen mukaan monella nuorella ei ole muistikuvia synnyinmaastaan tai tietoa biologisista vanhemmistaan. Silti heidät leimataan usein ulkonäkönsä perusteella ulkomaalaisiksi.
Heidi Ruohio huomauttaa tutkimuksessaan, että jatkuva erilaisuuden huomioiminen voi tuntua raskaalta, vaikka se olisikin hyväntahtoista.
Osa adoptoiduista tuntee itsensä täysin suomalaisiksi ja eroavansa muista vain ulkonäkönsä perusteella. Toiset taas kokevat, että heidän synnynmaansa näkyy heidän luonteenpiirteissään ja he myös usein ottavat aktiivisesti selvää synnynmaansa kulttuurista.
Suomessa on noin 3 500 kansainvälisen adoption kautta tullutta.